Moikkis! Mitäs teille kuuluu? Mä olen tänää heräillyt uuteen päivään jo
ennen kukonlaulua, kun saattelin pienemmän poitsun pelireissulle. Tuumasin
kyllä ystävällisesti skipata tämän "aamuvukin" rakkaalle puolisolle, sillä
tämä meidän pienempi poika on niin kovin aamu uninen ja hidas lähtemään.
Ja itse taas olen ennemmin 10 minuuttia etuajassa, kuin ihan just silloin kuin
pitää. Eli aika usein otetaan yhteen noissa lähdöissä. Mutta tänä aamuna
olikin ihan poikkeus ja poitsu kampes heti niin nopeasti sängystä ylös. Se
on heti kun on jotain mielekästä tiedossa niin toi herääminenkin iisimpää.
Eli aamusta saakka ihan hyvä päivä ja olipa ihana kömpiä vielä lämpimiin
pehkuihin takaisin puoli seiskan aikaa. Mä olen sairastellut sitkeetä syys-
flunssaa jo viikon eikä loppua näytä tulevan. Nyt ei jaksais enään sairastella
vaan pitäis jo päästä nauttiin ulos syksyisestä luonnosta ja laittelemaan pihaa
syyskuntoon. Mutta ei se auta. Kai maltti on nyt vaan on malttia. Eli teetä
ja sympatiaa luvassa jälleen tälle päivälle.
Se on muuten aika vuodesta, kun on ihana kaivaa lämpöiset taljat varastosta
ja asetella niitä ympäri taloa. Ne antavat lämpöä sisustukseen ja lämmittää
ihanasti niin sohvilla kuin sängyn päällä. Villasukat ovat lähes taukoamatta
jalassa ja takkakausi on myös aloitettu. Miehen ihanat vanhemmat toivat meille
ison satsin polttopuita, joten saa nyt taas poltella ihan niin paljoin kuin jaksaa.
Takan tuoma lämpö on omaa luokkaansa, niin ja onhan sitä leiskuvaa tulta
mukava katsoa ja kuuluu ehdottomasti syyshyggeilyyn.
Vielä ovat pihamaan vaahteranlehdet vihreitä. Vaan eipä aikaakaan, kun
syksyn ruska alkaa hehkumaan kaikessa kauneudessa. Sitä odotellessa.
Leppoisaa ja rentouttavaa viikonloppua!