17. heinäkuuta 2018

Elämää puutarhassa


Huomenet! Pionikausi on kestänyt tänä kesänä yllättävän pitkään. En muista, että
koskaan olisivat kukkineet näin kauan aikaa. Pioniaikaan ei ole toki sattunut kuin pari
pienimuotoista sadetta eikä pahempaa myrskyä. On ollut valtavan ihana seurata noiden
kauniita kukkijoita useampi viikko. Edelleen pihalla kukkii muutamilla kukilla kaikki
pionit, osa kukista on toki lakastunut jo. Viimeisenä kukinnan aloitti viime viikolla
ihastuttava kaksivärinen pioni.  









Tässäpä kimpullinen kauneutta sinulle päivääsi! Tästä päivästä on luvattu kesän
lämpimintä, ai että! Lämpöä on tosiaan riittänyt lomalle ja se on kyllä niin huippu juttu!
Tänään suuntaamme sukuloimaan Oulaisiin, jossa ei olekkaan tullut käytyä ihan liian 
pitkään aikaan. Uimakamppeet täytyykin pakkailla mukaan, että pääsee väliin pulahtamaan.

Mukavaa päivää!


13. heinäkuuta 2018

Kesäloma


Iltoja! No nyt se kesäloma vihdoin koitti, niin ihana tunne! Neljä viikkoa ilman
aamuherätyksiä, rauhallisia aamukahvihetkiä, lämpöä, perheaikaa, ystäväaikaa, reissua
ja varmasti monenmonta muuta mukavaa hetkeä. Tänä iltana vietellään ystäväaikaa
lämpimässä kesäillassa. Leivoin loman kunniaksi mustikkaleivoksen, jota maistoin
viime viikonloppuna kummityttömme synttäreillä. Se on taivaallisen hyvää ja helppo
tehdä! Ohjaan kaverini oli löytänyt täältä, kantsii koittaa nyt kun mustikka-aika
alkaa olla käsillä. Slurps! Mutta nyt nautitaan illasta kuoharin ja kakun kera. Vähän
tunnelmaa kynttilöillä ja puutarhavaloilla. Siinnäpä tämän illan tunnelmat.
 











Mukavaa viikonloppua!


9. heinäkuuta 2018

Ilta-auringon viimeiset säteet


Ilta-aurinko paistaa kauniisti meidän olohuoneeseen tuoden kesäillan kauneimman
 tunnelman. Pariovet terassille ovat lähes aina auki kesäisin mikäli keli suosii. Pienet
ja isommatkin varpaat hipsivät tästä tuon tuosta terassille istuskelemaan, kesäpetiin
loikoilemaan tai nurmikolle jaloittelemaan. Rakastan näitä pariovia edelleen ja ne
olivatkin taloa suunnitellessa yksi tärkein asia mikä talossa piti olla. Ollaan useamman
kerran mietitty tuon ison etuterassin osittaista lasittamista, siitä tulisi varmasti kiva
ja säällä kuin säällä terassilla voisi istuskella. Kesähelteillä terassi tulisi vain kovin
kuumaksi ja siltä osin käyttö jäisi ehkä vähemmälle. Mies on jossakin vaiheessa
piirrellyt talon pohjaa uusiksi niinkin, että terassista tehtaisiinkin iso kuisti ja tuolloin
myös talon pohjapiirros muuttuisi ja eteisen paikka vähän vaihtuisi. Mutta sillon
toki kyseessä ei enään olisikaan mikään pikkuhomma. Ihan hauskaa hommaa on
kyllä suunnitella tuollaisia ja isäntä kun on hyvä piirtämään niin saa hyvin tuotua
ideat esille myös mulle, jolle joutuu usein asiat vääntää rautalangasta ;) 






 Pirtsakan pinkki pioni kera koiranputkien tuo olkkariin vähän väriä. Siirsin muuten
tuon esikoisen huoneeseen hankkimani ihastuttavan pinnatuolin olkkariin nyt
kesän ajaksi. Kaunis on tuossakin ja paremmin näkösällä. Työpiste on nyt kesälomalla,
joten tuolia ei siellä tarvita parhaillaan. Laskin tuossa, että koulut alkavat tasan 5
viikon päästä. Nopeasti on kesä hurahtanut, mutta ihana kun sitä on vielä jäljelläkin! 










Jospa hetkeksi vielä istahtaisi ilta-aurinkoon terassille nauttimaan viimeisistä
auringonsäteistä tälle päivälle. Huomenna päivä uusi ja loma sen kuin lähestyy, huippua!

Kauniita unia!


7. heinäkuuta 2018

Pionien aikaan


 Voihan pionit, nuo puutarhan upeimmat kukat! Olette varmaan huomanneet somen
täyttyneen ihanista kukkaiskuvista ja tässäpä niitä vähän lisää. Ja voisin epäillä, että
nämä kuvat eivät jää viimeisiksi pionienajasta blogissani ;) Pionien kukinta on kestänyt
ihmeen pitkään. Juuri kun alkoivat availemaan nuppuja saapui hieman koleammat
säät ja sekös on pitkittänyt näiden kaunokaisten kukintaa. Yksi pioni kesähuoneen
seinustalla on vielä tiivillä nupuillaan. Valkoiset availevat nuppujaan pikkuhiljaa ja
pinkit pionit kukkivat täysillä parhaillaan. Valtavan painavia on nuo pionien kukat ja
harmittaa on tuullut sen verran, että kukkaset rötköttävät miten sattuu. Maljakkoon
olen napsinut pahimmiten rötköttäviä kukkia. Ihanaa väriloistoa ulkona ja sisällä siis.












Tämä puutarhamme tärkein pioni aloittaa kukintaansa yhden, suuren kukan verran.
Hänet on siirretty tosiaan mieheni edesmenneen mummin puutarhasta jo useampi vuosi
sitten ja nyt kukkii vasta ensimmäistä kertaa. Tämän väri on niin upea! Ja tuo muistoja
ihanasta Toini-mummista niin meille vanhemmille kuin myös lapsille. 








Pionit ilahduttavat niin kovasti kyllä, että näitä voi käydä ihastelemassa pitkin päivää.
Ja myös lähestyvä loma ilahduttaa mieltä, sillä työaamuja on enään jäljellä 5. Tänään
on tiedossa katusäbää ja viikonloppuun mahtuu yhteensä kolmet synttärit. Eli juhlahumua
ja mukavia hetkiä! Vielä kun tuo aurinko näyttäytyisi pilvien takaa eilisen kauniin
auringonpaisteen jälkeen. Heinäkuu on alkanut yllättävän harmaan koleana ja on tuonut
ikävästi mieleen viime kesän, joka oli melkein koko kesä juuri tuollaista säätä. Toivotaankin
siis paljon lämpöä ja aurinkoa koko loppukesälle niin saa latailtua akut ja d-vitamiinitasot 
hyvälle mallille ennen syksyä.

Leppoista viikonloppua!

3. heinäkuuta 2018

Vilpolan löhöpaikka

  
Iltaa! Harmaa ilta ja täysin rauhallista meidän kotona, sillä muksut ovat mummulassa
kesälomailemassa. Kymppiveen haave toteutui, kun olivat käyneet papan kanssa
ostamassa crossimopon. Ja minä sydän syrjällään täällä! Ettei nyt vaan sattuis
mitään.. Apuva! Olikin yllättävän korkea se menopeli ja kulkeekin lujaa, mutta pappa
säätää nopeuden sopivaksi. Kyllä oli onnellinen poika ja taitaa viihtyä nyt vielä
entistä enemmän mummulassa. Mutta juu eli asiaan.. Nytpä mulla on hyvää aikaa
esitellä teille meidän muutoksen kokenut vilpola. Tämä on jäänyt ihan näyttämättä
blogissa, vaikka on jo alkukesästä saanut uutta ilmettä. Vilpola on meidän kodinhoito-
huoneen päädyssä ja täällä tulee kesäisin käytyä vilvoittelemassa saunasta. Terassille
paistaa ilta-aurinko lämpimästi. Nikkaroin eurolavasta tuollaisen pienen löhöpaikan.




  
Vilpola sijaitsee ihan leikkimökin lähettyvillä. Kunhan leikkimökin leikit jäävät neidin
kasvaessa niin teen tuonne mökkiin itselleni oman pienen ihasteluhuoneen <3




 Löhöpaikka syntyi helposti ja ihan itse sain sen väkerrettyä (kunhan isäntä neuvoi
porakoneen käytön ;) ). Maalasin lavan maalinjämillä kertaalleen ja kiinnitin siihen
pienet renkaat. Renkaat olivat 6e/kpl investointi Clasulta. Parissa renkaassa olisi saanut
olla kyllä lukko nyt, kun tuo on käytössä ollut. Pieni patja on ollut lastensängyssä aikoinaan
ja olikin juuri sopivan mittailen tuohon lavaan. Tyynyjä kasa päälle ja valmista tuli.










Ihan kivan muutoksen sai aikaan pienellä vaivalla ja rahalla. Kiinnitin seinälle tuon
 pienen, vanhan naulakon jonka ostin muutamalla eurolla fb:n kirpparita ja valkoinen
verho löytyi Jyskin alesta myös muutamalla eurolla. Rungollinen laventeli oli aika ihana
löytö KodinTerrasta. Harmiksi nykyisin se ei todellakaan näytä enään tältä kuten kuvissa,
vaan on kuivunut rumasti vaikka olen kastellut. Mistähän mahtaa johtua? Harmittaa.
Lavoista tehdyt sohvat ym. on olletkin jo pidempään in, mutta itse innostuin niistä
nyt vasta. Olen aiemminkin todennut, että kuljen kyllä niin jäljessä ;)


Jos kaipaat siis terassille tai puutarhaan pientä lepopaikkaa niin tässäpä oiva idea!

Nikkaroimisiin!


2. heinäkuuta 2018

Raparericurd


Heipsan! Vieläkös teiltä löytyy raparperia itseltänne tai ehkä naapurin pihassa olisi
ylimääräistä? Vai joko raparperiherkut alkaa tulla korvista ulos? Meillä raparperi
tuottaa ainavain hyvän makuista satoa (kukat olen pyrkinyt poistamaan niin maku 
pysyy hyvänä) ja tein juhannukselle raparperi-mansikkacurdia, jota laitoin pavlovan
täytteeksi. Ohjeen bongasin ihastuttavasta Sommarbacka blogista, jossa on aina niin
kovin kauniit postaukset niin blogissa kuin instagramissakin. Alkuperäinen ohje
oli ruotsalaisesta sisustuslehdestä, jonka Janina oli kääntänyt suomeksi. Kiitos siitä!
Vaikka kovasti kaksikielisessä kaupungissa asunkin niin ruotsi ei meinaa taittua ei
sitten millään. Voi miten mukava olisi omata hyvä kielipää! Mutta sitten aiheeseen
eli tähän herkulliseen kausiherkkuun, jossa on sulassa sovussa raparperi ja mansikka, 
jotka sopivat tosi hyvin keskenään yhteen. Mansikkakausikin alkaa olla parhaillaan
käsillä. Meidän mansikkamaalle näyttää tulevan kivasti satoa tänä vuonna! 




 - Huuhtele raparperit ja pilko pieniksi paloiksi. Keitä raparperit ja mansikat sokerin ja veden 
 kanssa kunnes ne ovat pehmeät. Survo soseeksi sauvasekoittimella ja anna jäähtyä.

- Vatkaa kananmunankeltuaiset ja sekoita ne raparperi-mansikkasurvokseen yhdessä 
raastetun sitruunakuoren, voin ja maissitärkkelyksen (sekoita maissitärkkelys 
sitruunamehuun ensin) kanssa. Vatkaa koko ajan jotta kaikki ainekset sekoittuvat

- Lämmitä seos miedolla lämmöllä koko ajan vatkaten, jotta se ei pala pohjaan tai munan 
keltuaiset ala kypsyä. Raparpericurd on valmis kun seos on paksuuntunut ja vispilästä
 jää näkyvät jäljet. Kaada seos puhtaisiin purkkeihin ja säilytä jääkaapissa.






Raparpericurd sopii hyvin leivonnaisiin, lättyjen päälle ja itse ihastuin sen mausta
yhdessä viilin kanssa. Pavlovan täytteeksi sopi hyvin ja pavlovan teki kätevästi samalla,
kun curdista jäi kananmunan valkuaiset jäljelle. Viidestä kananmunan valkuaisesta
saa hyvän kokoisen pavlovan ja pursotin samasta satsista myös pellillisen pieniä marenkeja.

Herkuttelemisiin!

30. kesäkuuta 2018

Aamun tunnelmia keittiössä


Huomenet! Vielä olisi 10 työaamua jäljellä ennen lomaa. Mutta nyt ihana viikonloppu
eikä mitään ihmeellisiä suunnitelmia. Eilen lähdin extempore käymään ystävän luona
Pietarsaaressa iltakahvilla ja käytiinpä samalla myös Legerassa. Aina jaksan ihastella
sitä kaunista kauppaa ja rakennusta sekä flower bar, josta nappasin tälläkin kerta
viikonloppu kukat matkaan. Aina tuollaisessa paikassa käydessä herää se pitkään ollut
haave omasta pienestä sisustuspuodista, joka olisi kauniissa vanhassa rakennuksessa.
Samassa toimisi myös pieni kahvila sekä samalla saisi ostaa tuoreet kukat kotiin.
Haaveita haaveita, niitä on hyvä olla.

Tämä ihana pionikimppu ilahduttaa todella. Aamun auringonpaisteessa juotu
aamukahvi ihanassa hiljaisuudessa. Muutaman valokuvan nappasin teillekin tämän
lauantain aamun tunnelmista. Ulkona on kamala pohjoistuuli vaikka ikkunasta katsoessa
näyttää kauniilta. Pihan pionit ovat alkaneet aukeamaan ja toivon niin, että tuuli ei
niitä katkoisi. Valkoiset pionit odottelevat vielä nuppuisena lämpöä.
 



















 Melkoisen romanttiselta näyttää keittiön kesäinen ilme. Nuo kukkakuosit ovat jotenkin
suloiset näin kesällä. Mutta täytyy myöntää, että nykyisin keittiö näyttää makuuni
ehkä vähän liiankin herkkikseltä ja romanttiselta. Noi kukkakuosit taitaa sen tehdä juuri.
Kaipaisin keittiöön jotain muutosta. Saapa nähdä innostuisiko kesälomalla jotain pientä
muutosta taikomaan. Mutta nyt kahvin tuoksu leijailee nenään, joten uudelle kierrokselle.

Mukavaa päivää!