Moikkis!

Iltaa! Ai vitstit se on jo keskiviikko. Enään yks työaamun herätys tällä 

viikolla ja perjantaina vaikka joutuu heräillä ajoissa niin suunta on ihan jokin

muu kuin työmaa. Meillä on nimittäin pitkästä aikaa treffit ihanaakin 

ihanampien blogisiskojen kanssa. Odotan niin kovasti <3 Aamujuna vie

tuolloin Helsinkiin ja siellä on tiedossa pitkä lista kierrettäviä sisustus-

kauppoja, hyvää ruokaa, hotskuyö sekä ennenkaikkea ihanaa seuraa ja

äitien ihan ikiomaa aikaa parin päivän ajan. Eikö kuullosta aika kivalta

irtautumiselta kotinurkista? Tätä reissua ajatellessa ei voi muutakuin

hymyillä, sillä noi reissut on aina ihan sika hauskoja ja sillä naurun 

määrällä saadaan kyllä hurjasti ikää pidennettyä ;)

Tämä viikko on ollut monella tapaa hyvä. Tai viime viikkoisen kaaoksen

jälkeen ihan jokainen päivä on tuntunut hyvältä. Mä olen jo hetken aikaa

pohtinut mielessä ajatusta lyhemmästä työviikosta. Saisi olla enemmän 

kotona, joka helpoittaa arkea ja olla ottamassa lapsia koulusta vastaan.

Myös blogihommat on kaivannut omaa aikaansa. Mutta ehdottomasti

tärkein "työpanos" on täällä kotona perhe, jolle tahdon antaa enemmän.

Ja nyt kun kerran vielä ihan virallisestikin osittainen työaika on saatava,

kun pienin on tokaluokkalainen. Oon tähän saakka koettanut tehdä

muutaman pitkän työpäivän listaan, jolla oon saanut yhden perjantai

vapaan kolmeen viikkoon mutta se tuntuu vähän liian raskaalta. Ja

kun illat on niin kovin kiireisiä tässä elämänvaiheessa niin ei ihan paras

ratkaisu. Mutta maaliskuusta aloittelen muuten lyhemmän työajan ja

se saa kyllä hymyn huulille!

Parin viime päivän aikana aurinko on paistanut niin ihanasti pitkän

tauon jälkeen. Eilen töistä lähdettäessä ulkona näytti todella keväiseltä,

kun pyörätiet ovat sulat ja nurtsit vihreänä. Siis tammikuussa?? On niin

ihmeellinen talvi kyllä. Tänään sain harkkakuskauksista vapaaillan, joten

nostin puutarhakirjan esille ja aloin jo haaveilla kevään ekoista istutuksista.

Puutarhahaaveiluiden kaveriksi sulatin pakkasesta pullan, että jaksan 

vielä lähteä lenkille ;) Mutta ensin joutuu odotella makaroonilaatikon

uunista ulos ja ajattelin käyttää ajan hyödyksi tekemällä sämpylätaikinan

illaksi. Harkoista tulevat saavat siis iltapalaksi pitkästä aikaa tuoreita

sämpylöitä. Nehän on aina yhtä hyviä!

Mukavaa viikon jatkoa!

Takkuava viikko

Moikku! Mites teidän viikko on sujunut? Täällä on ollut viikko kyllä niin

takkuinen ettei mitään rajaa. Näköjään eka täys viikko otti kaikki mehut irti ja

vielä extraakin. Arkirumban käynnistyminen, kiireet illat ja sen myötä

myös väsy ollut omaa luokaansa. Eihän se muuta tarvii, että jo se tekee

oman tökkimisensä. Väsyneillä aivoilla ei saa mitään hyvää aikaan se on

taas nähty ;) Eilen huokasin helpotuksesta, kun perjantai viimein saapui

ja illalla kun mietin kuluneita päiviä niin ajattelen, että tällä viikolta ei

jäänyt mitään hyvää muisteltavaa. Yritän useimmin miettiä positiivisen

kautta, mutta eilen ei vain meinannut irrota.  Mutta sitten kuitenkin kun

tarkemmin mietin niin kyllähän niitä mukaviakin hetkiä mahtui noihin

 paskimpiinkin päiviin, jolloin mm. on jouduttu kolaritilanteeseen, sattu

 suruviesti, jouduttu palauttelemaan mieleen kovemman puhuttelun

kautta sovittuja rajoja ja sääntöjä, töppäilty aikatauluissa ym. Että

jos paljon huonoa niin myös jotain hyvää löytyi kuluneesta viikosta.

Tämä viikko on laittanut miettimään jälleen niitä elämän tärkeimpiä asioita.

Kuten oma perhe ja tukiverkosto. Joita liian usein pitää itsestään selvyyksinä.

Erityisesti tilanteessa, jossa kaikki tuntuu kaatuvan päälle on niin tärkeä

tietää, että on joku jolle soittaa ja pyytää apua nopeallakin aikataululla.

Tällä viikolla meinasi iskeä hätä, kun matka tien päällä katkesi yllättäen

illan kuskausrumban keskellä. Kun se kirjaimellisesti katkesi. Siinä

hädässä ja tärinässä alkaa miettimään, kuinka saa kaikki juuri ympäri 

kaupunkia ripotellut lapset haettua harrastuksista kotiin. Onneksi puhelun

päässä oli veljeni, jolta ollaan saatu korvaamattomasti apua muutenkin.

Molemminpuolisen avun antamista pyyteettömästi. Nämä ovat niitä

asioita, joita on tärkeä vaalia. Veljelle itketyt itkut, lohdutus ja apu.

Se tuntuu erityisiltä noiden paskojan päivien jälkeen. Se, että ympärillä

on ihmisiä ei ole kaikille selvää. Tämän viikon yksi asia muistutti

siitä, kuinka joillakin ei ole lähellä sellaista kenen puoleen kääntyä

elämän pienemmissä ja isoimmissa asioissa. Tai ehkä sellainen ihminen
onkin lähellä, mutta vaikeiden aiheiden puheeksi ottaminen on
vaikeaa. Puhuminen vain helpottaa niin paljon, kun saa huutaa
ulos just ne ajatukset ja tuntee mitä milläkin hetkellä kokee.

Onneksi suurin ketutus ja harmitus alkaa olla poissa. Ja tämä viikonloppu

pyhitetään kotoilulle. Tulee just oikeaan hetkeen, sillä viikko oli niin

kiireinen ettei edes pyykkiä ehtinyt pestä ja voitte uskoa millaset satsit

sitä tuolla koreissa odottaa ;)  Tammikuun plussakelit ja harmaus saisi jo mun

 puolesta riittää! Kotona vallitsee kaaos rempan keskellä ja sitä meinaa olla 

vaikea kestää. Mutta lopputulos palkitsee :) Mä paistoin ison kasan 

lättyjä ja aletaan herkutteleen niin suolaisia kuin makeita versioita.

Hei halataas heti niitä vierellä olevia, koska elämä ja rakkaat ihmiset <3

Mukavaa iltaa!

Rempan alku ja mietteitä rahan käytöstä

Kaupallinen yhteistyö/ Sortter

Tammikuu ja uuden vuoden alku laittaa miettimään monenlaisia asioita ja

niin myös raha-asioita. Kun joulu on juuri mennyt ja lahjoihin sekä kaikkeen

muuhun on palanut rahaa aika paljon. Vaikka joka vuosi päätetään, että nyt

ostetaan lahjoja ihan hillitysti niin lopputulos on aina sama ja aivan hirvittää

katsoa tilille saatikka laskea paljonko rahaa on oikeasti mennyt. Myös loppu-

vuoden ruokaostokset jouluksi ja uudeksivuodeksi saa kauppiaat iloiseksi

ja tilin kevenemään. Joten tammikuu on varsin hyvää aikaa miettiä kaiken

tuon tuhlauksen jälkeen taloutta. Jännä muuten kuinka heti vuoden alkuun

kasautuu paljon laskuja ja tämäkin on ihan joka vuosi. Kaupallisessa
yhteistyössä Sortterin kanssa päätin raapustaa joitakin ajatuksia näistä
asioista postauksen verran.

 

Pysähdytään toki miettimään raha-asioita tuon tuosta ettei vain näin vuoden 

alussa. Mistä voisi tinkiä ja mistä taas ei halua tinkiä. Nää on ehkä niitä asioita

joista saadaan myös herkästi pientä skismaa aikaan ukkokullan kanssa. No 

myönnän, että mä olen se joka sortuu heräteostoksiin kun taas armas mieheni

harkitsee pitkään ja vertailee tarkoin ennen hankintojaan, järkeilee laadun ja

kestävyyden kanssa. Kun taas minä, joka rakastaa edullisia hintoja ja laadusta

kirpaseen maksaa. Verkkokaupat on mun heikkous ja tein päätöksen, että nyt

mä vaan pysyttelen verkkiksistä kokonaan pois. Sillä yleensä lopputulos on

se, että ostoskoriin päätyy ykskaks jotain todella ihanaa mutta ei välttämättä

edes tarpeellista. Yks suuri motivaattori tässä verkkokaupoista pois pysy-

misessä on alkanut remppa johon kuluu rahaa. Hain eilen nipun valkoisia

tulppaaneja ilahduttamaan. Tässäkin olisi ollut yksi säästökohde, mutta

ihan kaikeasta en ole valmis tinkimään.

Aloteltiin remppaa teininhuoneesta, johon tulee uudet tapetit ja tarkotus olisi

käydä kaikki lastenhuoneet läpi pikkuhiljaa. Vaihdetaan myös laminaatit, joka

oli tarkoitus tehdä jo joitakin vuosia sitten mutta kiireiden myötä se on jäänyt.

Ajatuksena oli laittaa sama laminaatti mitä olohuoneessa ja meidän makkarissa

on, mutta se suunnitelma muuttui A. kun se oli nykyään tilaustuote ja B. 

löydettiin hyvin paljon samanlainen ja jopa kauniimpi laminaatti yli puolet

halvemmalla hinnalla. Joten jos säästö lattioissa oli lähes 500e niin ei tarvinut

senkään puolesta pitkään miettiä. Meillä on tapana säästää rahaa kuukausittain

riippuen siitä kuinka paljon menoja on. Joskus jos menoja on paljon summa

on pieni ihan muutamia kymmeniä euroja, joskus taas pystyy laittaa enemmän

sivuun esimerkiksi näiden sivutöiden osalta (some), joita teen päivätyön 

ohessa. Joten nämä säästöt mahdollistavat sitten näitä juttuja, kuten pienet

rempat tai matkat. Arjen menot ovat aika isoja, joten jos jotain muuta kuin

arkisia juttuja haluaa tehdä niin meillä se ei taitaisi onnistua mikäli ei

säästettäisi rahaa. Eilen juuri puhuttiin töissä siitä, kuinka paljon rahaa

sitten joskus jääkään kun saa (joskus) talolainan maksettua ;) Mutta on

tässä vielä makseltavaa ja tietää miksi töissä käy. Pysähdyin miettimään

sanontaa, että ei se raha onnea tee- niin se varmasti onkin mutta kyllä se

vain elämää helpoittaa ja on yksi varmastikin suuri stressin tekijä monilla

monilla monilla ihmisillä. Onko sulla tapana säästää rahaa? Pienikin

säästö kuukausittain kasvattaa siitä vuosien myötä merkittävän.

Suurempiin hankintoihin on sitten onneksi pankit, joista voi hakea lainaa

suurempiin menoeriin kuten autolaina. Meillä se on suurempi menoerä on 

seuraavaksi tod.näköisesti auto. Ollaan koetettu säästää ja mennä yhdellä autolla.

Ei se helppoa ole, kun lähtöjä on päivittäin aika paljon mutta vielä on pärjätty.

Asuntolainaa ollaan useammankin kerran ajateltu, että pitäisi kilpailuttaa ja

vertailla eri pankkien välillä mutta toistaiseksi se on jäänyt. Mutta nyt 

päätettiin Sortterin yhteydenoton myötä, että taidetaan se tehdä. Sieltäkin

voi löytyä merkittävä säästö. Vakuutuksille täytyisi tehdä samoin.

Ollaan yritetty myös opettaa lapsille rahan järkevää käyttöä ja säästämistä.

Jokaisella on omat tilinsä, johon on talletettu aina suurinosa esim. lahjaksi

saaduista rahoista. Lapsetkin on hyvin erinlaisia rahan käyttäjiä. Jo pienestä

on ollut huomattavissa se, kuinka toinen käyttää harkiten rahojaan ja se

kuinka yksi taas ostaa itselleen ja tarjoaa myös kavereilleen eikä ymmärrä

mitä järkeä niitä lahjaksi saatuja rahoja on laittaa tilille ;) Samainen lapsi on

myös erittäin bisneshenkinen, ideoita riittää ja tarjoaa itseään töihin mm.

mummuloihin. Olen aika varma, että yrittäjäainesta ;) Ollana yritetty kasvattaa

lapsia siihen, että kaikkea mitä haluaa niin ei aina vain saa. Vaan tiettyjen

asioiden eteen pitää nähdä vaivaa ja säästää rahaa. 

Tässä keittiön pöydän ääressä olen teille kirjoitellut ja ihastellut valkenevaa

päivää. Pienesti on jo havaittavissa päivien pidentyminen ainakin niinä päivinä

kuin aurinko paistaa. Kyllä sitä toivoisi nyt sen kunnon talven ennen kevättä,
 jota kyllä odottelen jo aika paljon <3

Mukavaa sunnuntaita!

Joulun jälkeen

 Heippa ja mukavaa Loppiaista!

Jokos te olette joululomilta palanneet arkeen? Me tosiaan käytiin jo pari

päivää töissä ja koulussa. Ja vitsi miten mukavalta tuntui heti parin työpäivän

jälkeen pitkä viikonloppu, joka on tuntuntutkin ihanan pitkältä. On ehditty

vaikka mitä tehdä ja nauttia myös pitkistä, hitaista aamuista. Kun on ollut 

aikaa pujahtaa vielä takaisin pehkuihin aamupalan jälkeen. Nauttia uusi

kierros kahvia ja tuhota loppuja joulusuklaita ;) Oi luoja miten tästä herkku-

kierteestä pääseekään eroon. Piipahdettiin neidin kanssa uimahallissa (ja

olipa sinne eksynyt joku muukin- ) halli oli ihan täys) ja ihan järkky nälkä

ja makeanhimo yllätti uintien jälkeen. Onneksi isäntä oli tehnyt ruuan ja

pakkasesta löytyi pussillinen korvapuusteja. Mulle ei sovi se, että tekisin

ihan totaali tiukan kiellon herkkujen suhteen mutta normiin on taas

palattava. Eli kerran viikossa (yleensä perjantaina) on karkkipäivä. Jos

kiellän itseltäni kaiken hyvän niin sitä varmasti tekee mieli. 

 Joulu sai lähtöpassit lauantaina. Mikä ihana raikkaus kotona koittikaan!

Muutamia tunnelmavaloja vielä löytyy ja saavatkin olla läpi talven. Parin

viime päivän aikana on paistanut aurinko ihanasti ja luo toivoa lähestyvästä

keväästyä. Juu vaikka koko talvikaan ei ole vielä kunnolla alkanut. Sitä

odotellaan kyllä ennen kevättä, että olisi kunnolla pakkasta ja lunta.

 Joulunajassa on ollut yksi parhaita asioita se, kun on ehtinyt ulkoilla ja 

liikkua. Luonnon helmassa liikkuminen tekee niin hyvää ihmismielelle! Sain

isännältä joululahjaksi urheilukellon ja kyllä sekin innostaa liikkumaan. Kun

on askeltavoitteet päivässä ja hauskahan on muutenkin seurata sykettä,

liikunnan määrää ja unenlaatua. Pitkiä yöunia on ehtinyt harrastamaan myös

joulunaikana. Vaikka harvoin tinginkään yöunista, mutta kyllähän tuo uni

on ihan omaa luokkaansa loman aikana. 

Mutta hei tiiättekö mikä homma mua nyt kutsuu? Tapettien irroittelu, jee!!

Saatiin tuossa viikonloppuna pari päivää parisuhdeaikaa ja suunniteltiin

tulevaa pintaremppaa. Teinin huoneesta aloitetaan ja tuollahan tuo joukkio

on jo repimisvaiheessa ja huutelevat muakin. Joten ei muutakuin iloista

remppamieltä ja kaaoksen sietämistä ;)

Mukavaa Loppiaista ja voikaa hyvin!

Helou vuosi 2020

Tammikuun ensimmäinen päivä ja uusi vuosikymmen on täällä. Edellisen

vuosikymmeneen mahtui niin paljon asioita, että on jännä nähdä mitä kaikkea

tuleva kymmenvuotinen tuo tullessaan. Eihän tiedä kuulkaa vaikka tästä

kymmenen vuoden kuluttua olisi tanssittu jo jonkun lapsen häitä tai, että

olisin jo mummu.. hih :) Mä olen itse tullut äidiksi 23- vuotiaana ja äitini

mummuksi 43- vuotiaana. Nähtäväksi jää mitä kaikkea vuodet tuokaan

mukanaan. Mutta hei nyt kuitenkin ollaan tässä hetkessä ja tänään on

kuulkaa otettu niin rennosti eilisen uudenvuoden vastaanotton jäljiltä.

Käytiin me sentään lenkillä aamupäivällä niin "talvisessa kelissä". Sillä

välin lämpeni päiväsauna ja kyllä uuden vuoden löylyt maistui makeasti.

 Joulukuusi tönöttää vielä olkkarissa ja vielä jouluisia värejä on esillä.

Mailegin Nissejen aika tuli eilen lähteä odottelemaan ensi joulua. Ähky

jouluun iski jo niissä määrin. Viikonlopun tullen siivoilen lopun joulun

pois ja täytyy sanoa, että sen tuomaa raikkautta jo odotan.

 

 

Hyvin makeissa merkeissä on tämä päivä vielä vietetty ja yritetty tuhota

loppuja herkkuja. Innostuin lukemaan lomalla, kun aikaa kerrankin

on ollut ihanasti. Parhaillaan lueskelen Loirin kirjaa ja sitä on vielä

reilusti jäljellä. Kuuntelin Lauri Tähkän kirjan ja se oli aivan huikean

ihana, juuri sopivan pituinen ja niin tärkeää sanomaa täynnä. Aloitin

myös kuuntelemaan Vappu Pimiän Valonantajat kirjaa, jossa en ole vielä

niin kovin pitkälle päässyt mutta se vaikuttaa myös hyvälle. Tätä kirjaa

mulle suositteli eräs ihminen, joka omaa ehkä positiivisimman asenteen

ja erittäin lämpimän sydämen <3  

Juu se on kuulkaa huomenna arki. Lapset palaavat kouluun ja me vanhemmat

töihin. Isännällä koittaa uudet tuulet uudessa työpaikassa, jota odottaa jo

innolla. Itse olen miettinyt myös työkuvioita aika paljon viime aikoina.

Onnea vuoden ensimmäiseen viikkoon!

Vuosi 2019

Näin vuoden viimeisenä päivänä tulee mietittyä paljon kulunutta vuotta.

Selainen myös usein valokuvia ja mietitään niiden kautta mitä kaikkea vuosi

on pitänyt sisällään. Valokuvia on kertynyt jälleen tänä vuonna hyvin ja

teinpä jälleen kuvakollaasit jokaisesta kuukaudesta. Vuotta 2019 miettiessä

mieleen nousee monia hyviä hetkiä, niin perusarkea kuin myös kivoja

pikkureissuja. Kesälomalla pääsimme käymään koko perhe Ahvenanmaalla

ja se nousi ihan ekana myös lapsille mieleen kuluneesta vuodesta. Vaikka

säät eivät olleet mitenkään suosiolliset niin reissu piti sisällään monta

mukavaa hetkeä. Myös järkkäämäni yllätysreissu isännän pyöreiden

kunniaksi oli ikimuistoinen, kun päästiin yöpymään iglussa. Syyslomalla

käytiin ystäväperheen kanssa Kuusamossa mökkilomalla ja kiertämässä

pieni karhunkierros. Se reissu oli myöskin hauska ja monta muistoa

tuo mieleen. Pienet reissut ja lomat ovat aina väliin niin tervetulleita.

Kun saa vaihtaa vapaalle. 

Arki sisältää monta niin kovin kiireistä ja hermoja kiristävääkin hetkeä. Vaikka 

olen edelleen sitä mieltä, että arki on ihan parasta. Sen pienet jutut ja ilonaiheet,

 säännölliset rytmit, harrastukset, kotoilu ja perhe. Sukulaiset ja ystävät 

ovat elämän suurinta rikkautta. Ja ne ihan normaalit arkiset hetket ja hyvä

 mieli, kun saa leipasta perheelle tuoreet sämpylät, siivota kodin puhtaaksi ja

lasten harrastusten tuomat pelireissut. Ne mukavat kohtaamiset säbäkenttien

laidoilla. Ja se kun lapsilla on kavereita ja mukavat harrastukset, josta

nauttivat. Ja miten tärkeä on joukkue, johon kuuluu tärkeänä osana.

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Tulevalta vuodelta toivon paljon samankaltaisia hetkiä. Onnen ja ilon

hetkiä, terveyttä, läheisyyttä ja rakkautta. Läsnäoloa ja heittäytymistä.

Sisäistä hyvää oloa jokaiselle perheenjäsenelle ja ihan kaikille. Toivon, että

muuttuvat työkuviot eivät ihme minusta liikaa. Sillä työ on vain työ ja kaikki

muu ympärillä on kuitenkin tärkeämpää. Oman perheen kanssa olo on

se kaikista tärkein asia. Lapset kun kasvavat liiankin nopeasti ja pelkään,

että se hetki tulee liian nopeasti kun ensimmäinen jo irrottautuu kotoa. 

Näitä hetkiä kun ei koskaan saa takisin. Joten joka hetki ja ihan jokainen

päivä on nautittava. Vaikka elämä tarjoaa yllättäviä käänteitä ja jyrkkiä

alamkiäkin. Haasteita ja murheita. Niitähän mahtuu jokaiseen vuoteen,

koska elämä. Pyrittään pitämään mieli kuitenkin positiivisena ja otetaan

vastsaan se mikä tulee. Olen itse kova murehtimaan etukäteen ja koetan

hokea itselleni, että siinnä ei ole mitään järkeä. Tämän eteen yritän 

tehdä töitä ja tottahan se on, että yleensä kaikella on tarkoituksensa ja

mahdottomaltakin tuntuvat asiat järjestyvät yleensä parhainpäin.

Vuoden 2019 viimeinen päivä oli varsin kaunis auringonpaisteineen

ja pikkupakkasine. Käytiin pienmpien kanssa ulkoilemassa ja hakemassa

punaiset posket luontopolulla. Nyt aletaan valmistella iltaa ja odotella

ystäväperhettä kylään. Heidän kanssa vastaanotetaan uusi vuosi 2020.

Nyt on aika kiittää teitä rakkaat lukijat kuluneesta vuodesta ja iso

kiitos myös yhteistyökumppaneilleni! Vuosi piti sisällään mitä mukavampia

yhteistyökuvioita ja olen kiitollinen, että voin tehdä näitä somehommia

vastapainona päivätyölleni. 

Mitä kauneinta ja parhainta Uutta Vuotta 2020!

 

Välipäivinä

Heissan! Jokos siellä on heräilty uuteen päivään? Täällä vietellään leppoisia

välipäiviä ja hipsuttelen edelleen yöpaidassa sekä aamutakissa. Pesukoneen

hurina kuuluu kodinhoitohuoneesta keittiöön, jossa kirjoittelen teille

parhaillaan. Viimeisin nousi juuri sängystä ja kömpi sohvalle köllöttelemään

unisilla silmillä. Yksi on yökyläilemässä ja pienin siirtyi köllöttelemään

omaan sänkyynsä kera uusien kuulokkeiden ja netflixin. Ulkona on

ollut ihana joulumaa muutaman viime päivän. Eilen oli mielettömän

kaunis aamu auringonnousuineen ja lähdinkin hyvissä ajoin lenkille

kauniisiin maisemiin. Niin upeat värit oli taivaalla, ehkäpä katselitkin

niitä instastorystä? Kotopihallakin on näyttänyt kauniilta lumen ja

pakkasen myötä <3

 

Tässä hetkessä jopa tuo pyykkikoneen hurina kuullostaa mukavalta 

muutamien taukopäivien jälkeen. Ollaan todellakin oltu vapaalla ja nautittu. 

Koti on myösollut sen näköinen, kun olkkarissa on karkkipapereita pöydillä, 

vaatetta lattioilla, palapeliä, kirjaa ja lautapeliä ympäriinsä. Mutta eivätkös noi

ole juuri hyviä merkkejä siitä, että on nautittu ja oltu yhdessä. Milloin tehty

yhdessä asioita tai oltu vaan kukin omissa oloissa olkkarissa. Vanhemmat

kirjojen, lapset kännyköiden, omien leffojen tai joululahjaksi saatujen

tavaroiden kanssa. Väliin yhdessä katsottu leffoja tai kokoonnuttu

lautapelin ääreen. Herkkuja unohtamatta tai sitä, että näin joulunaikaan

kynttilät palavat aamusta iltaan. On saunottu ja nautittu. Tavattu ystäviä

ja ulkoiltu. Lasten kasvaessa huomaa jäävän näin joulunaikaan myös

jo enemmän itselle ja ehtii uppoutua kirjakirjan tai äänikirjan pariin.

Huomasin myös eilen tehneeni ainakin pari tuntia palapeliä ihan ilman

keskeytystä. Haikeaakin toki on, kun lapset eivät enään samalla tavalla

innostu asioista joita on yleensä jouluisin tehty. Mutta jos jokin on

varmaa näin lomalla niin pleikka on käynyt kuumana yötä päivää ;)

Nautinnollista vuoden viimeisiä päiviä!