Elokuun viimeiset päivät antaa meille parastaan. Sadonkorjuu puutarhassa,
hiljalleen väriä vaihtavat puiden lehdet, lämpimät illat ja hämärtyvät illat. Elokuu
on yksi lemppari kuukauteni. Kesästä luopumista ja myös uusia alkuja. Tänään
istahdin kävelylenkin jälkeen vielä myöhäisillan kahville omenapuun katveeseen,
pysähdyin ja nautin hetkestä. Kynttilän valossa, pihamaan rauhassa olo alkoi tuntumaan
kovin kevyeltä kiireisen päivän jälkeen. Joka päivä on tärkeä pysähtyä hetkeksi
kaiken hässäkän keskellä, rauhoittua ja antaa pieni hetki omille ajatuksille. Sen
olen koittanut opetella ja opettelua on tarvinut pidemmän aikaa. Olen huomannut,
että ympäristöllä on iso merkitys rauhoittumiseen. Kaipaan kauneutta ympärille.
Sotkun keskellä en kykene pysähtymään, tai pysähtymään kyllä mutta en relaamaan.
Siksipä tämän illan pysäkki oli ulkona ;) Syyshortenssiat kukkivat upeasti ja
omenapuut ilahduttaat joka kerta niitä katsellessa.
Heitän haasteen myös sinulle. Ota joka päivä pieni hetki itsellesi ja omille
ajatuksille. Pysähdy ja heitä aivot narikkaan edes hetkeksi. Nyt lämpimän suihkun
kautta sohvalle katsomaan Suomen kauneinta kotia, jonka uudet jaksot alkoivat.
Sain muuten keväällä mailia koskien tuota ohjelmaa. Häkellyin tuosta viestistä
aikalailla, mutta olin kyllä otettu. Kaikkea sitä eteen tuleekin ja näiden blogivuosien
aikana on eteen tullut kyllä upeita asioita, joita en olisi koskaan osannut ajatella
edes. Yksi iso asia on ihanat blogisiskot, niin rakkaat ja tärkeät uudet ystävät.
Meidän syksyn treffit lähestyvätkin ja se on yksi huippu asia, jota syksyltä odotan.
Leppoisaa iltaa!