Pionien aikaan

 Voihan pionit, nuo puutarhan upeimmat kukat! Olette varmaan huomanneet somen

täyttyneen ihanista kukkaiskuvista ja tässäpä niitä vähän lisää. Ja voisin epäillä, että

nämä kuvat eivät jää viimeisiksi pionienajasta blogissani ;) Pionien kukinta on kestänyt

ihmeen pitkään. Juuri kun alkoivat availemaan nuppuja saapui hieman koleammat

säät ja sekös on pitkittänyt näiden kaunokaisten kukintaa. Yksi pioni kesähuoneen

seinustalla on vielä tiivillä nupuillaan. Valkoiset availevat nuppujaan pikkuhiljaa ja

pinkit pionit kukkivat täysillä parhaillaan. Valtavan painavia on nuo pionien kukat ja

harmittaa on tuullut sen verran, että kukkaset rötköttävät miten sattuu. Maljakkoon

olen napsinut pahimmiten rötköttäviä kukkia. Ihanaa väriloistoa ulkona ja sisällä siis.

Tämä puutarhamme tärkein pioni aloittaa kukintaansa yhden, suuren kukan verran.

Hänet on siirretty tosiaan mieheni edesmenneen mummin puutarhasta jo useampi vuosi

sitten ja nyt kukkii vasta ensimmäistä kertaa. Tämän väri on niin upea! Ja tuo muistoja

ihanasta Toini-mummista niin meille vanhemmille kuin myös lapsille. 

Pionit ilahduttavat niin kovasti kyllä, että näitä voi käydä ihastelemassa pitkin päivää.

Ja myös lähestyvä loma ilahduttaa mieltä, sillä työaamuja on enään jäljellä 5. Tänään

on tiedossa katusäbää ja viikonloppuun mahtuu yhteensä kolmet synttärit. Eli juhlahumua

ja mukavia hetkiä! Vielä kun tuo aurinko näyttäytyisi pilvien takaa eilisen kauniin

auringonpaisteen jälkeen. Heinäkuu on alkanut yllättävän harmaan koleana ja on tuonut

ikävästi mieleen viime kesän, joka oli melkein koko kesä juuri tuollaista säätä. Toivotaankin

siis paljon lämpöä ja aurinkoa koko loppukesälle niin saa latailtua akut ja d-vitamiinitasot 

hyvälle mallille ennen syksyä.

Leppoista viikonloppua!