Tammikuun ensimmäinen päivä ja uusi vuosikymmen on täällä. Edellisen
vuosikymmeneen mahtui niin paljon asioita, että on jännä nähdä mitä kaikkea
tuleva kymmenvuotinen tuo tullessaan. Eihän tiedä kuulkaa vaikka tästä
kymmenen vuoden kuluttua olisi tanssittu jo jonkun lapsen häitä tai, että
olisin jo mummu.. hih :) Mä olen itse tullut äidiksi 23- vuotiaana ja äitini
mummuksi 43- vuotiaana. Nähtäväksi jää mitä kaikkea vuodet tuokaan
mukanaan. Mutta hei nyt kuitenkin ollaan tässä hetkessä ja tänään on
kuulkaa otettu niin rennosti eilisen uudenvuoden vastaanotton jäljiltä.
Käytiin me sentään lenkillä aamupäivällä niin "talvisessa kelissä". Sillä
välin lämpeni päiväsauna ja kyllä uuden vuoden löylyt maistui makeasti.
Joulukuusi tönöttää vielä olkkarissa ja vielä jouluisia värejä on esillä.
Mailegin Nissejen aika tuli eilen lähteä odottelemaan ensi joulua. Ähky
jouluun iski jo niissä määrin. Viikonlopun tullen siivoilen lopun joulun
pois ja täytyy sanoa, että sen tuomaa raikkautta jo odotan.
Hyvin makeissa merkeissä on tämä päivä vielä vietetty ja yritetty tuhota
loppuja herkkuja. Innostuin lukemaan lomalla, kun aikaa kerrankin
on ollut ihanasti. Parhaillaan lueskelen Loirin kirjaa ja sitä on vielä
reilusti jäljellä. Kuuntelin Lauri Tähkän kirjan ja se oli aivan huikean
ihana, juuri sopivan pituinen ja niin tärkeää sanomaa täynnä. Aloitin
myös kuuntelemaan Vappu Pimiän Valonantajat kirjaa, jossa en ole vielä
niin kovin pitkälle päässyt mutta se vaikuttaa myös hyvälle. Tätä kirjaa
mulle suositteli eräs ihminen, joka omaa ehkä positiivisimman asenteen
ja erittäin lämpimän sydämen <3
Juu se on kuulkaa huomenna arki. Lapset palaavat kouluun ja me vanhemmat
töihin. Isännällä koittaa uudet tuulet uudessa työpaikassa, jota odottaa jo
innolla. Itse olen miettinyt myös työkuvioita aika paljon viime aikoina.
Onnea vuoden ensimmäiseen viikkoon!
