Syksy keskellä kesää?

Mikäs ihme syksy se iski keskelle kesää? Hyytävä pohjoistuuli puhaltaa ja 

mittari näyttää +12?! Nyt äkkiä lämpö ja kesäkelit takaisin kiitos. Syksy on

muutenkin ihan tarpeeksi pitkä, että ei sen vielä tarvii alkaa! Tämmöiset kelit

saavat ilmoille matkakuumeen etelän lämpöön. Parin vuoden välein ollaan

tehty koko perheen reissu etelään ja tänään alettiin haaveilemaan tulevallekin

syksylle. Tai viimeistään keväällä on päästävä. Ajankohdan löytyminen on

aina ehkä suurin haaste, kun säbäkausi lähtee käyntiin. Niin ja töistäkin olisi

lomaa saatava. Toisaalta eikai siinnä muutakuin suunnitelmat toteen vain. Ei

kai sitä oikeaa aikaa koskeen muuten tule? Keljutti niin tämä keli tänään, että

 laitoin uunin lämpimäksi ja tein iltakahvin kaveriksi kauraisen marjapaistoksen.

Ohje on lähes sama, kuin kaura-omenapaistoksessa. Mä olen kyllä niin 

tunnesyöppö ;) 

 

 Kuvien laatu on ihan järkky, pahoittelut siitä. Kyllä on viikko taas mennyt

nopeasti. Huominen vielä töitä ja sittne pitkä viikonloppu edessä. Turun suunnille

lähdetään pelailemaan ja siellä vissiin pitäisi lämpöä olla. Toivoitaan niin.

Toiveissa olisi, että kaupoille myös ehtisi samalla reissulla.

Mites siellä- ahdistaako kylmät kelit ja toivoisitko vielä ihanaa kesälämpöä?

Reipasta mieltä loppuviikkoon!

Kesäaamut

Ehkäpä vielä tähän aikaan voi kesäaamuisin toivotella hyvät huomenet eli

huomenta! Tosin itse olen ollut jo muutaman tunnin hereillä. Osa talon väestä

vielä nukkuu. Voi miten onnellinen olen, että saan nyt vietellä pitkät viikonloput

koulujen alkuun saakka. Eilinen perjantaivapaa tuntui ihan luxukselta ja miten

sitä viikonloppua odottaakin eri tavalla töissä käydessä. Kesäaamuissa on ihan

parasta se, kun lämpöjen myötä voi hipsiä aamupalalle yökkäri päällä ja istua

keinussa kuunnellen hiljaisuutta. Vain linnunlaulua kuului tänäkin aamuna

puoli yhdeksän maissa. Siinnä istuskellessa ja omien ajatusten kanssa on just

hyvä olla ennen heräilevää taloa. Aamukahvia kuluu kuppi jos toinenkin ja

pihakierroksella voi bongailla kukkia (kuivuudesta kärsiviä), perhosia ja 

poimia pienelta mansikkamaalta makeaa syötävää. Kesän yks paras juttu

on tuoreet marjat ja vielä, kun niitä löytyy pienin määrin omasta pihasta niin

onhan se. Kunpa aina vois olla kesä, että saa tuoreita mansikoita aamupalaksi.

Ja pieneltä kasvimaalta tuoreet salaatit sekä sokeriherneitä.

Vaan eipä siinnä, neljä vuoden aikaa on kyllä rikkaus. Mutta nyt täytyy nauttia

ihan joka hetkestä ja lämmön rippeestä. Niin ollaan kyllä tehty ja viimein lapset

on päässeet uimaan mielinmäärin. Eilen illalla auringonlaskiessa tehtiin uima-

reissu omien ja lainalasten. Hymy lasten huulilla ja onnelliset katseet on

jotain ihan parasta. Kesäiltojen uintiretket kavereiden kanssa on myös jäänyt

omaan mieleen ihanina muistoina. Tänään talo täyttyy muutamista teinipojista

 ja minä suuntaan pienempien kanssa mummulaan. Rantahommia, onkihommia

ja iloisia kesäjuttuja on tällekin päivälle luvassa. 

 

Sisällä on käyty lähinnä vain pyörähtämässä viime päivinä, joten siivoukset

saavat ihan rauhassa odotella. Ja siksipä kameralle ei todellakaan ole ollut

sisällä käyttöä. Eikä sisällä kyllä mitään ihmeellistä tapahdu muutenkaan kesällä.

  

Leppoisaa kesäpäivää just sulle!

Oi kesä!

 Huomenet sunnuntai! Ai ihanuus nyt ne helteet saapui, niin huippua! Kun

aamulla ulko-oven avattua ihana lämpö tulee vastaan ja illalla hyvät yöt saa

huikata lämpimässä kesäillassa. Kävin jo ajoissa juomassa aamukahvit ulkona

ja näitä kertoja ei ole ihan hirveän montaa ollut tänä kesänä, että kesämekossa

tarkenee istua aamuvarhain ulkona. Meillä löytyy pihalta useita eri kaffittelu

paikkoja ja niitä on tehty just sen mukaan, että aina johonkin paistaisi aurinko.

Ja noi pionit, niiden kukinta on kestänyt yllättävän pitkään mutta nyt viimeisiä

viedään. Pinkeissä on vielä jokunen nuppu ja vaaleanpunaisessa, siinnä

tärkeimmässä pionissa josta jo aiemmin teille kerroinkin. Joka on siirretty

mieheni mummulan pihasta ja vuosia sai odotella sen kukintaa. Nyt se kukkii

kauniisti ja tuo ihanat muistot mieleen.

 Muutamia viikkoja sitten Tine K astiasarjani sai lisäystä muutamalla lautasella

sekä isolla tarjoilukulholla. Noi valkoiset astiat ovat niin kauniita ja jokainen ihan

oma yksilönsä muotonsa ja värinsä puolesta. Muistatte ehkä vuosia sitten olleen

Greengate villityksen, silloin oli väriä ja kuosia. Söpösiä ne ovat edelleen, mutta

yksiväriset on tällä hetkellä lähempänä omaa makua. GG:n latet ovat kyllä edelleen

lemppareita kaffikuppeina ja sopii myös hyvin yksiväristen astioiden kanssa.

 

Lämpömittari näyttää + 30 auringossa, jotta tarkenee! Viikonloppu on täyttynyt

serkkujen ja kavereiden lasten KokkolaCup jalkkispeleistä. Niitä on niin kiva

käydä katsoon ja kannustamassa, kun omia fudaajia ei enään ole. Eilinen päätyi

vielä iltauinnin merkeissä kaveriperheen kanssa saunan lämmetessä. Tämä on

sitä parhainta kesää ja touhuja! Vaikka työt alkoivat niin kesäillat ovat onneksi

pitkiä ja kaikeksi onneksi teen lasten koulujen alkuun lyhyempää työviikkoa,

joka on sekin todella jees! Rantapäivä taitaa olla tänäänkin.

Nautitaan kesästä, lämmöstä ja hetkestä!

Ahvenaan parhaimpia lasten kanssa, osa 2

Kaupallinen yhteistyö / Visit Åland

Jatketaanpa vielä ihanan kesälomareissun muistelua, kun kävimme perheen

kanssa Ahvenanmaalla. Kuten jo ensimmäisessä postauksessa kirjoitin se oli

rakkautta ensi silmäyksellä Ahvenanmaahan. Eckerössä vietettyjen parin yön

ja päivän jälkeen jatkoimme matkaa kohti Kastelholman linnaa, johon ajeli

reilussa puolessa tunnissa Eckeröstä. Koko perhe odotti tätä käyntikohdetta

 paljon.Kastelholman linna on hyvin säilynyt linnanraunio. Linnaa alettiin

rakentamaan puolustuslinnakkeeksi 1300-luvulla, joten linnan historia on

 pitkä ja värikäs. Nykyisin linna toimii museona ja on käynnin arvoinen. Me

kiersimme linnaa itsekseen, mutta linnassa järjestetään myös opastettuja 

kierroksia. Linnasta sai paljon "irti" myös ihan itsekseen kierreltynä.

 

Linnassa järjestetään kesäisin merirosvokierroksia lapsille ja pääsipä linnassa

sovittelemaan myös linnan vaatteita sekä päähineitä. Pienempi pojista testasi 

rautahaarniskaa ja olipa muuten operaatio sen pukeminen :)  Kastelholman alue on

 todella kaunis alue ja siellä sijaitsee linnan lisäksi upea Jan Karlsgårdenin

 ulkoilmamuseo, vankilamuseo sekä vierasvenesatama.

Linnassa vierailun jälkeen suuntasimme ihan linnan lähettyvillä sijaitsevaan

 Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseoon. Ja voi kertakaikkieen kuinka upea paikka

tuo museo onkaan! Alueella on niin upea saaristolaistunnelma meren rannassa.

Ulkoilmamuseo täyttyy upeista 1800-luvun ahvenanmaalaisista rakennuksista

ja perinteistä. Museossa on yli 20 rakennusta, jotka on siirretty alueelle ympäri

Ahvenanmaata. Ihastuttavissa rakennuksissa oli myös asiaankuuluvalla

tavalla puettuja ihmisiä tekemässä sen ajan töitä. Olipahan mieltön kokemus.

Viihdyimme alueella useamman tunnin ja väliin kävimme lepuuttelemassa

jalkoja alueella olevassa kahvilassa, jossa maisteltiin kuuluisaa ahvenanmaan

maittavaa pannukakkua sekä kahvit. Kahvilassa oli aivan ihana tunnelma ja

sisustus oli tehty nätisti. Mikäpä siellä oli kahvitellessa ja ihaillessa ikkunasta

avautumaa maisemaa ulkoilmamuseolle.

 

Museokierroksen jälkeen istuimme jälleen autoon ja lähdimme ajelemaan

kohti Maarianhaminaa, jossa tiesimme olevan myös paljon nähtävää ja koettavaa.

Kylmä merituuli puhalteli aurinkoisessa Maarianhaminassa. Voi miten pieni ja

suloinen tuo kaupunki onkaan. Yllätyin muuten, että Maarianhaminassa asuu

 vain reilu 11 000 asukasta. Kaupungissa oli vilkas tunnelma, eikä se mikään ihme

 ole sillä kaupungissa oli todella lämmin tunnelma. Maarianhaminan satama- ja

merenkulkukapunkiin voi tutustua hyvin kävellen tai pyöräillen lyhyiden 

välimatkojen ansioista. Joka puolella riittää kaunista katseltavaa ja tekemistä.

Maarianhamina tarjoaa myös lapsiperheille kivaa tekemistä. Yksi tärkein

käyntikohde Maarianhaminassa on purjelaiva Pommern, joka kelluu vapaasti 

Maarianhaminan Länsisataman laiturissa. Purjelaiva on entisöity upeasti. Laivalla

vierailevat pääsevät aikamatakalle 1930-luvulle ja kuvitteelliselle purjehdus-

matkalle ympäri maailmaa sekä seuraamaan läheltä miehistön töitä sekä laiva-

elämää. Äänet luovat laivaan tunnelmaa ja herättelevät laivan eloon. Todella upea

tuo laiva on ja voi mitä kaikkea se onkaan kokenut. Ahvenanmaan merenkulku-

museo sijaitsee ihan Pommern:n vieressä ja se olisi varmasti myös käynnin 

arvoinen paikka, mutta meillä ei aika siihen riittänyt. Tai itseasiassa aika olisi 

riittänyt, mutta se sulkeutui jo yllättävän aikaisin.

Lilla Holmen on lasten oma saari, joka sijaitsee keskustan tuntumassa. Ja mikä

parasta se on ihan maksuton paikka. Alueelta löytyy uimaranta sekä paljon

ihastuttavia eläimiä mm. kaneja, riikinkukkoja sekä lintutalo. Nuo suloiset puput

veivät meidän lasten sydämet ja kahdelle pienemmälle sekä äidille iski pupu-

kuume ;) Lilla Holmenissa oli myös kiva puisto pienille lapsille. Lilla Holmenissa

viihdyimme myöt pitkän tovin, jonka jälkeen menimme pelaamaan minigolffia.

Ennen laivan lähtöä ajelimme Maarianhaminan lähettyvillä ja kulutettiin aikaa

ihastelemalla saaristokyliä ja niiden tarjoamia maisemia.

Väsymystä alkoi olla jo hurjasti ilmassa, kun odoteltiin laivan saapumista

puoleen yöhön saakka. Matka taittui Tallink Siljan Serenadella tilavassa 

perhehytissä nukkumalla. Lapset olivat innoissaan, sillä hytistä oli näkymä

promenade kävelykadulle. Muutenkin lapset olivat innoissaan laivan yleis-

ilmeesä mm. lasiseinäisistä hisseistä sekä hienoista valoista.  Aamulla nautittiin

joskin unisin silmin meriaamiainen muutaman muun kanssa ;) Laivalla oli todella

paljon väkeä, enkä ihmettele niin viihtyisiä nuo TallinkSiljan laivat ovat!

Aamiaisen jälkeen ehdittiin tehdä ihan pikainen kierros laivan ostoskadulla.

Saavuimme turvallisesti Serenadella Helsingin satamaan aamulla klo 10.

Ahvenanmaan koko perheen lomareissusta jäi todella ihana fiilis ja niin

mukavia muistoja. On ihan varmaa, että palaamme vielä joskus. Nähtävää ja 

koettavaa jäi vielä paljon. Ehkäpä reissu kaksin miehen kanssa kera pyörien

voisi olla aikas kiva. Siinnäpä riittääkin haaveiltavaa, sillä haaveita on aina

hyvä olla <3

Kesän puoliväli ja pionit

 Hellou hellou! Eikö oo ihan uskomatonta, että kesä alkaa olla jo puolivälissä?

Ja niin se vain on, että kaikki hyvä loppuu aikanaan ja mulla on huomenna 

paluu töihin. Loman viimeisistä hetkistä on otettu kaikki ilo irti. Koti tyhjeni

eilen ja jäätiin kaksin isoimman murun kanssa. Eilen nautittiin luonnon

tarjoamista niin kauniista maisemista Öjan saaristopolulla. Jalat oli melko

puhki ja rakoilla 23km kävelyn jälkeen, mutta kyllä kannatti ja voin lämpimästi

suositella tuota kaunista ja maastoltaan vaihtelevaa luontopolkua. Mutta sitten

pihamaan kaunistuksiin eli pioneihin. Valkoiset ne jaksavat kukkia kesähuoneen

seinustalla. Aamukahvit on saanut visusti juoda kesähuoneen lämmössä ja

ilohan se on siellä istuskella katsella ympärilleen. Pionitkin kurkkivat ikkunan

takaa. Tomaatit ovat kärsineet hieman kylmistä öistä ja huomaa kyllä osasta

kesäkukkiakin, että muutaman asteen plussalla olevat yöt ovat olleet liikaa.

Yritit viihtyvät hyvin kesähuoneessa muiden taimien joukossa. Pelargoniat

kukkivat aivan ihanasti ja vaikka vanhanajan pelargoniat ovat ihan lemppareita

niin eivät nuo valkoiset "tavallisetkaan" pelargoniat paljoa niistä häviä. Tänä

kesänä kukat ovat hyvin pitkälle valkoisia. Ja ovathan nuo kauniita!

 

 Pionipostauksia saattaa vielä tulla, sillä eri lajikkeet kukkivat eri aikoihin.

Hyvä niin! Sadetta kyllä luonto kaipaisi kovasti. Meilläpäin ei ole kesän aikana

satanut juuri yhtään. Vaikka aurinkoiset päivät ovat niitä mitä kesällä kaipaa

niin toivotaan sadetta vaikka muutamalle yölle. Tai eihän se myöhäisillan

sadekkaan huono ole, sillä silloin on just oikea aika tunnelmoida. 

Näihin kuviin ja tunnelmiin toivottelen 

mukavaa iltaa!

Leikkimökki

Tänä kesänä leikkimökissä on ollut vähemmän pikkuväkeä kuin aiempina

vuosina. Pikkuruinen mökki on kuitenkin siivottu ja laitettu käyttökuntoon.

Taitaapa hiljalleen olla sen aika, että äiti saa mökin itselleen ihan omaksi 

ihastelupaikaksi. Onpa jossakin kohtaa myös väläytelty ajatusta, josko mökki

saataisiin muunnettua pikkuruiseksi pihasaunaksi. Mutta ehkä toimittaa parhaiten

virkaansa lököttelypaikkana. Tuo mökin ruutulattia saa minut edelleen niin

kovin iloiseksi. Se oli ihan paras juttu tässä leikkimökissä, jota myös Villa 

Onnenpesäksi kutsutaan. Kuvat on napattu juhannusruusun kukkiessa ja voi

kun tuo ihanuus kukkisi läpi kesän. Ruusut on vain ihania, vaikka niin kovia

leviämään ja isäntä on uhannut jo useampana vuonna antaa lähtöpassit kaikille

ruusuille. Mutta tähän ihanuuteen ei kyllä todellakaan kosketa ;)

 

Leikkimökissä on ilmiselvästi ollut pyykkipäivä. Ja mikäpä pyykkien on

kuivuessa kesätullessa :) Aika kylmä tuuli puhaltelee parahaillaan, mutta onneksi

tuo aurinkogonpaiste lämmittää. Rantapäivistä ei ole tarvinut kyllä edes 

haaveilla. Viime kesän lämpöjä on kyllä ikävä, vaikka tärkein on todellakin

ettei ole satanut ja aurinko on ilahduttanut lähes joka päivä loman aikana.

Meille tuli pieniä serkkutyttöjä yökylään ja suvun nuorinkin 3kk ikäinen

söpöliini on ollut hetken tädillä hoidossa, mutta on nukkua tuhissut kokoajan.

Joten silläpä ehti blogikin päivittyä. Illalle on luvassa eräälle ihanalle pienet

yllärijuhlat. Yllärijuhlia vietettiin myös eilen, kun isälläni oli merkkipäivä.

Kokoonnuttiin kotiin koko sisarusparvi lapsineen ja nuo hetket on just niitä

ihania. Kun serkut kirmaavat keskenään mummulan pihalla ja herkkupöydän

antimet jaetaan pienten ja isojenkin kesken. 

Ihanaa päivää!