Syysloman loppua

Huomenta, kuinkas sun päivä on lähtenyt käyntiin? Mä oon nauttinut

omasta rauhasta, kun kodissa valitsee hiljaisuus. Tapahtui sellainen nykyään

kovinkin harvinainen asia, sillä koko kolmikko suuntasi eilen mummulaan.

Syysloman loppu mummun hemmoteltavana. Pienemmät meni jo päivällä

ja vanhin vietiin illalla harkkojen jälkeen. Mummulassa oli niin ihana 

tunnelma, kun kynttilät paloi ja olkkarin pöytä oli katettu herkuilla. Kyllä

sinne oli ilo teininkin mennä. Ja ihana kun meni. Isovanhemmat oli niin

otettuja, kun saivat myös vanhimmat lapsenlapset yökuntiin. Pienenä

lapset oli aika useinkin koko kolmikko yökylässä. Nykyään viikonloput

on hyvinkin usein täynnä menoa ja yleensä kaverien kanssa liikkuminen

menee kuitenkin edelle. Mummulareissuista (kummassakin mummulassa)

on heillä mukavia muistoja. Jälleen voi todeta, että onnea on omata 

kaksi mummulaa joihin on aina tervetullut olo.

 

Hei mutta vähän lisää krasnssihommia. Ihailin pitkin syksyä instassa

kuivuneista saniaisista tehtyjä kransseja ja niinpä mäkin päätin tehdä oman,

kun törmäsin todella kauniin värisiin kuivuneisiin saniaisiin. Ihan vekkuli

tuo pieni käppyräinen kranssi onkin.  Ja ruskean sävy ihan 5/5.

 

 

 

 

 

 

 

Kyllä tuli eilen hyvä mieli, kun sain paljon tehtyä asioita kotona. Eniten oon

 iloinen siitä, että jaksoin monen vuoden jälkeen mennä varastoa raivaamaan.

Ja nyt lähden ihan just jatkamaan raivaamista, mutta ensin toinen kierros

aamukahvia. Nautihan päivästä!

 

Se perinteinen vaahterakranssi

Lokakuun puoliväli. Aivan kuin varkain aika tuo aika kulkee. Ei uskoisi

marraskuun olevan parin viikon päässä, sillä lokakuun aurinkoiset ja yllättävän

lämpimät päivät on hellineet. Käytiin pieni syyslomareissu Kalajoella, jossa

nautittiin joka ikinen auringonsäde ja d-vitamiiniannos. Kun pyöräili fatbikella

pitkin kalajoen hiekkoja ja tarkeni juoda mökin terassilla lasillisien kylmää

auringon paistaessa täydeltä laidalta niin ei olisi uskonut olevan lokakuun

jo pitkällä. Teki ihan super hyvää vaihtaa maisemaa kotonurkista hetkeksi.

Ja se tunne sitten kun palaa kotiin. Se on jotain aivan ihanaa.

 

Lokakuu on ollut lämmön lisäksi myös ihanan värikäs! Miten ihmeessä

entiset inhokki värit keltainen ja oranssi on näyttäneet niin kauniilta tänä 

syksynä. Ja olihan se perinteinen vaahterakranssi näperreltävä. Siinnä se

 komeilee kesähuoneen ovella ja toivottaa tervetulleeksi. Noi kranssihommat

jaksaa miellyttää vuodesta toiseen. Pianhan alkaakin olla kranssien

kulta-aikaa joulun lähestyessä. Kesähuone on mun oma rauhan tyyssija,

jossa otan aika-ajoin omaa aikaa näpertelyn merkeissä. Vaahterakranssin

tein kyllä poikkeuksellisesti terassilla, sillä siihen paistoi ihanasti aurinko.

 

Tykkäätkö sä tehdä käsillä asioita kuten kransseja? Se on yllättävän helppoa

 ja rentouttavaa. Kauniin väriset vaahteranlehdet suorastaan huutelee kranssin

sidontaan. Joten jos yhtään mielit kaunista syystunnelmaa ulos niin ei

 muutakuin sitomishommiin!  

 

Nyt mä ajattelin toistaa eilisillan ja meen sohvalla kattoon muutaman 

jakson Yökylässä Maria Veitolaa ja nappaan vielä kupillisen kaffia mukaani.

 

Leppoisaa iltaa!

Juhannusseppeleet

Iltaa! Toivottavasti teillä on ollut mukava juhannus ja olette ehtineet 

nauttia keskikesän juhlasta. Kameraan on kertynyt joitakin kuvia meidän

juhannuksen vietosta, mutta palailen tunnelmapaloihin toinen kerta. Tai

yritän ainakin. Kameraan kertyy aika paljonkin kuvia, mutta nykyään

ne aika usein jäävät sille tasolle enkä saa aikaiseksi postailla kaikkea

mitä olen ajatellut. Mutta fiilispohjalla mennään täällä edelleenkin ja

postauksia tulee sen mukaisesti :) Saatiin eilen juhannusjuhlien jälkeen

meille kesätyttö meidän iloksi. Hän kysyi jo eilen voisiko täti tehdä

kukkaseppeleen ja otettaisiin kesäisiä valokuvia. Ja tätihän oli niin

mielissään tästä pyynnöstä, joten tänä iltana pyöräytin kummallekin

tytölle omat juhannusseppeleet. Ollaan vietetty tyttöjeniltaa, kun 

miesväki lähti kalareissulle keskenään. Meillä on ollut ihan super

hauska ilta ja nauru on raikunut! Kuvausten päätteeksi kilisteltiin

vielä muumilimulla kesähuoneessa. Ihania tyttösiä ja niin ihana

kun näitä pieniä serkkuja on paljon ja seuraa toisilleen <3

Nopeat juhanusseppeleet syntyi mustikanvarvuista ja kukkasista.

Juhannusseppeleet on nyt ripustettu kesähuoneeseen. Neidit ovat

ovat vielä hereellä kasvonaamiot kasvoilla odottelevat saunaan

spääsyä jahka naamiot ovat tarpeeksi olleet kasvoilla. Nämä tyttöjen

jutut on niin ihania! Toivottavasti näistäkin hetkistä jää pienille

mukavia muistoja, joihin palata myöhemmässä vaiheessa.

Kauniita unia!

Joulutunnelmaa kuvina

Moikkis! Alottelin jo eilen illalla postauksen tekoa, mutta nyt sain sen 

vasta valmiiksi. Joulunpyhät menivät jälleen yhteä nopeasti kuin aina, mutta

me jatketaan edelleen jouluisissa tunnelmissa fiilistelyä ja oloa. Joulu ei

kyllästytä vielä yhtään. Tänä jouluna otetut kuvat ovat lähinnä kännykkä-

räpsyjä, sillä päätin nauttivani joulunhetkistä ja rakkaista tässä hetkessä.

Joitakin tunnelmapaloja tallensin omaksi sekä teidän iloksi. Myöhemmin

on mukava palata kurkkimaan blogiin miltä minäkin jouluna on kotona

näyttänyt. Joulukuusi on vuodesta toiseen se, jota jaksaa ihailla ja huo-

kailla sen sata kertaa päivässä. Tänä jouluna koristelun hoiteli lähinnä

neiti. Hänelle oli kuitenkin tärkeä perinne se, että kaikki perheenjäsenet 

oli edes hetken paikalla kuusta koristellessa. Ja onneksi pojatkin tulivat

hetkeksi siskon mieliksi kuusen koristeluun. Ihana hymy levisi siskon

kasvoille ja myös äidinkin. 

 Tänä jouluna jouluaatto vietettiin hyvin perinteisissä merkeissä kotona.

Joulupäivä pyhitettiin omalle perheelle ja leppoiselle ololle ilman aikataulua.

Eilen tehtiin tapaninpäivän ajelut mummuloihin, joissa oli paikalla kaikki

lapset lapsineen sekä puolisoineen. Serkut näki toisiaan ja aikuiset ehti

vaihtaa kuulumisia. Ja voi me saatiin jouluaattoyönä todellinen joulumaa

ulos, sillä lunta satoi vankka kerros. Tänään pakkanen on paukkunut -10

asteen tuntumassa ja aurinkokin kurkisti. Käytiin kaverin kanssa pitkä

metsälenkki ja iltapäivällä vielä pienten kanssa pulkkamäessä. Lasten

iloa on valtavan ihana katsoa ja kuinka pienillä jutuilla se saakaan aikaan.

Pulkkamäen liukkaat laskut ja tämän emännän mäenlasku hyppyrin kautta

saivat railakkaan naurut niin isännän kuin lasten suusta. Oli varmasti 

näky, kun pääsin mäen alas kiljahdusten myötä rillit vinossa kasvoilla ;)

Loppuajan keskityin katselemaan lasten laskuja ja ihailemaan taivaan

upeita vaaleanpunaisen sekä vaaleansinisen sävyjä. Ja miten pienestä

sitä ihminen tosiaan tuleekin onnelliseksi.

Letkeän leppoisia välipäiviä!

Aatonaattona

Voisin jopa väittää, että tänään on ehkäpä vuoden parhain päivä. Aatto

ja joulunpyhät vielä edessä. Joulutunnelma on kotona taattu ja valmistelut

ovat hyvällä mallilla. Tähän päivään kuuluu huomisen jouluaterian valmistelut

niin pitkälle kuin voi tehdä. Pientä näperrystä, kuten nämä yksinkertaiset

eucalyptyskranssit makkarin parioviin. Kun kotona ilmassa leijuu joulukuusen,

näiden kranssien, hyasinttien sekä pipareiden tuoksu niin ei voi erehtyä

mikä vuodenaika on kyseessä. Ihan parasta aikaa jouluihmiselle <3

Aatonaattoiltaan kuuluu kinkunvalvojaiset. Pienimmät toimivat kinkku-

vahteina viime jouluna ja nukkuivat keittiön levitettävällä puusohvalla

vieretysten. Mikäs sen parempi paikka herätä aattoaamuna. Tänä aamuna

oli ihana herätä kuusen tuoksuun ja aattoaamuna kinkun tuoksu on niin

kovin hurmaava. Ja ne ensimmäiset maistiaiset aamupalalla riisipuuroa

odotellessa. Saapa nähdä kuka löytää mantelin tänä vuonna?

Voi olla, että tulen vielä toivottelemaan hyvät joulut vielä myöhemmin.

Mutta toivottelen sitä jo nyt, jos sattuu etten malta enään koneelle istua 

joulufiilisten keskeltä. Isäntä hankki mulle blacfridayna uuden kameran

ja sitä on ajoittain tullut testailtua, eiköhän testailut jatku myös jouluna

kun on enemmän aikaa harjoitella.  Ihan huippua on, kun kamerasta saa

siirrettyä kuvat puhelimelle bluetoothin kautta!

Rakkauden täyteistä joulunaikaa ihan jokaiselle <3 

 

Syksyinen vaahterakranssi

Sunnuntai huomenet! Sadesää on mitä parhain syy veteäytyä kesähuoneen

tunnelmiin. Ottaa sisältä kuuma juoma mukaan, sytyttää kynttilät ja aloittaa

näpertelemään kranssia. Sateen ropistellessa kattoa ja kuuman juoman

lämmittäessä on aika hyvä olla. Ilman mitään muuta ääntä tai hälinää

ympärillä. Niitä tärkeitä hetkiä itselle ja oman pään nollaukselle. Ei mene

kauaakaan, kun on puolukanvarpu sekä havukranssien aika. Mutta sitä ennen 

nautitaan vielä hetki syksyn väriloistosta pirteän vaahterakranssin myötä. 

Ohjeen olen jokunen vuosi sitten kirjoittenut blogipostaukseen jos tahdot

kurkata. Vielä saattaa kauniin keltaisia lehtiä löytyä maasta.

 

Tämän kranssin teko ottaa oman aikansa. Hitain vaihe on ehottomasti

kiepsutella lehdet rullille. Mutta vaivannäkö palkitaan siinnä vaiheessa, kun

kranssin saa ripustaa paraatipaikalle. Meille paraatipaikkana toimii tänä

vuonna kesähuoneen ovi. On samainen kranssi joskus koristanut myös

ulko-ovea. Tykkään kranssin tuuheasta ulkomuodosta ja vaikka en muuten

keltaisen ystävä olekaan niin onhan tuo ihanan syksyinen ja pirteä!

Me ollaan vietetty mukava syysloma perheen kanssa. Viikko on hujahtanut

ihan liian nopeasti, mutta onhan tuohon mahtunut monenlaisia mukavia

juttuja. Ehkäpä seurasit meidän reissua Kuusamossa, jossa käytiin ystävä-

perheen kanssa? Instassa löytyy kuvia vielä feedini kohokohdissa. Oli

tosi kiva reissu ja kaikilla seuraa toisistaan. Kun reissuun mahtui rentoa 

oloa, kiireettömiä aamiaisbrunsseja, paljon ulkoilua, saunan löylyjä,

lautapelejä ja naurua niin tietää loman olleen aika onnistunut. Meillä

oli vuokrattuna iso mökki järven rannalta, jossa oli tilaa kolmen kerroksen

verran. Leffahuonekkin löytyi mökistä, jossa jännättiin suomen jalkkis

peliä ja teinipoijat valtasivat illaksi/yöksi huoneen ja veikkaan pleikan

käyneen kuumana pitkälle yöhön saakka. Onneksi aamulla sai nukkua ;)

 

Loppuviikko on ollut myös ihanan rento täällä kotosalla. Aika spessu oli 

perjantai-ilta, jolloin jäätiin kaksin kotiin meidän 11v kanssa. Sitä kovin

harvinaista, mutta niin tärkeää laatuaikaa saatiin viettää ihan kaksin.

Isoimmat miehet lähti pelireissulle viikonlopuksi ja neiti vietti laatua-aikaa

mummulassa tuon yhden yön verran. Eilen sitten iski oikein jouluttelu

fiilis pikkuneidin kanssa ja leipastiin ekat piparit- niin on tehty parilla

aiemmallakin syyslomalla. Katsottiin vielä illanpäälle joululeffa, kun iskä

ei ollut meitä toppuuttelemassa ;) Niin huippua, kun mulla on ainakin

tämä yksi jouluttelija kamunen täällä kotona- mun ihana pieni tyttö.

 

 Tämä aamu on alkanut jälleen sateen ropistellessa kattoa. Isoimmat

miehet on edelleen pelireissussa ja tänään saadaan jälleen jännätä kotoa

poikien salibandypeliä. Pojat pelaavat divaritason pelejä ja onhan nuo

niin jänniä ettei meinaa paikallaan pysyä- katsoopa peliä sitten kotona

sohvalta tai pelikentillä katsomossa. Täällä kotona me neidin kanssa

istuskellaan keittiönpöydän ääressä, äiti bloggaa ja neiti piirtää. 11v

kuorsaa vielä sikeässä unessa. Hän on meillä se, joka nauttii nukkua

aamuisin pitkään ja notkua yökkäreissä pitkälle päivään saakka. Ihana,

kun osaa relata. Sekin on yks tärkeä taito!

Rentoa päivää just sulle!

Kransseja kransseja

Iltaa ihanat! Onko teillä ollut mukava viikonloppu? Täällä on vietettu mukava ja

voimaannuttava viikonloppu, johon on mahtunut sopvivasti menoa ja tohinaa mutta

myös kotona oloa. On ehditty touhuilla lasten kanssa kaikenlaista, olla möllöttää ja

laittaa joulua hiljalleen lisää ja lisää kotiin. Ikkunatähtien ripustaminen ei oo mikään

lempparihomma, noi paperitähdet valoineen saa aina hikikarpalot otsalle ;) Eikä

2.8m huonekorkeus auta yhtään asiaa, joka vuosi saa jännittää meneekö luita poikki

kiipeillessä katon rajassa ;) Vielä muutama tähti odottelis ripustamista. Taidan

hakea ihan kunnolla korkeat tikkaat verstaalta, jospa olisi vähän turvallisempaa.

Kranssit kuuluu meidän kodin jouluun/talveen. Niitä on niin mukava tehdä, että 

meinaa vallan "kranssimania" iskeä. Sisko toi mulle pari säkillistä luonnon matskuja,

joista olen päässyt näpertelemään. Äidille laitoin viestiä, josko leikkelisi hieman

kuusiaitaansa ja toisi mulle havuja havukransseja varten. Olen perinyt tämän käsillä

tekemisen ilon isältäni, joka on todella taitava käsistään. Itselläni innostus on tullut

vasta aikuisiällä ja se on kyllä niin rentouttavaa puuhaa. Kranssipajanani toimii

useimmiten kesähuone, jossa voi ihan rauhassa sotkea sillä kranssimateriaaleista

sitä aina syntyy. Kynttilät laitan usein palamaan tunnelman tuomisen vuoksi ja

kännykästä raikaa Michael Bublen tai Frank Sinatran joululaulut Spotifystä. Aika

 huippua. Omaa aikaa, omaa rauhaa. Sitä jokainen kaipaa toisinaan.

 Sisko toi meille myös muutaman pikkukuusen, jotka luovat talviseen puutarhaan

tunnelmaa. Pyysin vain yhtä kuusta, mutta sainkin neljä. Piti kuulemma ottaa useampi,

kun oon niin tarkka ;) No en laittanut ollenkaan pahakseni. Riitti hyvin kesäkeitaalle,

terassille ja kesähuoneeseen sekä sen edustalle myös. Kiitos armas kuusenhakijani <3

Sidoin vähän erilaisen havukranssin, johon käytin pihalta löytyviä eri katajalajeja.

Niitä on ollut tarkoitus leikellä jo pidemmän aikaa, nyt olikin sopivaa hyötykäyttöä.

Sinikataja on tosi kauniin värinen ja sopi kivasti tummemmanvihreä katajan sekä

eucalyptyksen kaveriksi. Pistelee noi katajat kyllä ärsyttävästi käsiä!

 Ajatelkaa, että viikon päästä on jo eka adventti. Me ollaan täällä laitettu Mailegin

tonttukalenteria valmiiksi tyttösen kanssa. Askarreltu pussukat siihen ja ripustettu

odottamaan tonttua, jotka on muuten jo liikkeellä sillä tonttuovi oli ilmestynyt

eteiseen ;) Ihanaa aikaa tämä ja olen niin iloinen, että pienin uskoo vielä kovasti.

 Nytpä leipasen joulutortut kotiin palaaville miekkosille. 

Suloista sunnuntai-iltaa!