Ihanaa Juhannusta!

Voiko kauniimpaa olla kuin suomen kesä! Keskikesän juhla on jälleen

täällä ja juuri nyt suomen luonto näyttää parhaimmat puolensa. Niin ihanan

rehevää ja vihreää, luonnonkukkia tienpientareet täynnä. Lapsuudessa 

käytiin äidin kans usein keräämässä luonnonkukista kimppu maljakkoon,

kun juhannussiivot oli saatu tehtyä. Mäntysuovalta tuoksuva koti, kukat

maljakossa ja limpparikori. Ne kuuluivat mun lapsuuden juhannuksiin.

Samat jutut on jatkuneet myös meidän perheellä. Ihania perinteitä, joita

olen tahtonut vaalia. Niin ja haettiinhan me silloin myös porttikoivut

isän kanssa. Se perinne ei ole meillä jatkunut, mutta koivunoksia ripo-

tellaan kuitenkin pesuhuoneeseen. Tuolla näppärä isäntä askartelee

parhaillaan saunavihtaa koivunoksista. Pienempi pojista on oppimassa 

vihdan teon saloja.Se kuuluu myös juhannukseen hyvin vahvasti!

Niinkuin puhdas sauna ja jälleen eilen mietin miksi ihmeessä

jynssään saunan juhannukseksi, sillä huomenna sauna täyttyy

koivunlehdistä ja roskista :) 

Olen jatkanut myös juhannuskukkien poiminnan suhteen kotoa perittyä

perinnettä ja eilen iltamyöhällä puettiin neidin kanssa mekot päälle ja

lähdettiin kukkia keräämään. Olihan kaunis ilta ja ihania nuo hetket, joiden

toivon jäävän lapsille mieleen. Hauskuutta ei tuoltakaan reissulta puuttunut,

kun pienin rakastaa kukkia mutta ötököitä ei :D Ikuistettiin tyttären toiveesta

(ja äidin iloksi) muutama kuva juhannuksen 2020 hetkistä. Näihin kuviin

on kiva aikanaan palata. Onnea on hetki ja onnea on muistot <3 Juhannus

vietetään läheisten seurassa ja mukavia muistoja jää jälleen niistäkin.

Nyt alan koristella kakkua illan vieraita varten.

Nautinnollista Juhannusta!

Vuosi 2019

Näin vuoden viimeisenä päivänä tulee mietittyä paljon kulunutta vuotta.

Selainen myös usein valokuvia ja mietitään niiden kautta mitä kaikkea vuosi

on pitänyt sisällään. Valokuvia on kertynyt jälleen tänä vuonna hyvin ja

teinpä jälleen kuvakollaasit jokaisesta kuukaudesta. Vuotta 2019 miettiessä

mieleen nousee monia hyviä hetkiä, niin perusarkea kuin myös kivoja

pikkureissuja. Kesälomalla pääsimme käymään koko perhe Ahvenanmaalla

ja se nousi ihan ekana myös lapsille mieleen kuluneesta vuodesta. Vaikka

säät eivät olleet mitenkään suosiolliset niin reissu piti sisällään monta

mukavaa hetkeä. Myös järkkäämäni yllätysreissu isännän pyöreiden

kunniaksi oli ikimuistoinen, kun päästiin yöpymään iglussa. Syyslomalla

käytiin ystäväperheen kanssa Kuusamossa mökkilomalla ja kiertämässä

pieni karhunkierros. Se reissu oli myöskin hauska ja monta muistoa

tuo mieleen. Pienet reissut ja lomat ovat aina väliin niin tervetulleita.

Kun saa vaihtaa vapaalle. 

Arki sisältää monta niin kovin kiireistä ja hermoja kiristävääkin hetkeä. Vaikka 

olen edelleen sitä mieltä, että arki on ihan parasta. Sen pienet jutut ja ilonaiheet,

 säännölliset rytmit, harrastukset, kotoilu ja perhe. Sukulaiset ja ystävät 

ovat elämän suurinta rikkautta. Ja ne ihan normaalit arkiset hetket ja hyvä

 mieli, kun saa leipasta perheelle tuoreet sämpylät, siivota kodin puhtaaksi ja

lasten harrastusten tuomat pelireissut. Ne mukavat kohtaamiset säbäkenttien

laidoilla. Ja se kun lapsilla on kavereita ja mukavat harrastukset, josta

nauttivat. Ja miten tärkeä on joukkue, johon kuuluu tärkeänä osana.

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Tulevalta vuodelta toivon paljon samankaltaisia hetkiä. Onnen ja ilon

hetkiä, terveyttä, läheisyyttä ja rakkautta. Läsnäoloa ja heittäytymistä.

Sisäistä hyvää oloa jokaiselle perheenjäsenelle ja ihan kaikille. Toivon, että

muuttuvat työkuviot eivät ihme minusta liikaa. Sillä työ on vain työ ja kaikki

muu ympärillä on kuitenkin tärkeämpää. Oman perheen kanssa olo on

se kaikista tärkein asia. Lapset kun kasvavat liiankin nopeasti ja pelkään,

että se hetki tulee liian nopeasti kun ensimmäinen jo irrottautuu kotoa. 

Näitä hetkiä kun ei koskaan saa takisin. Joten joka hetki ja ihan jokainen

päivä on nautittava. Vaikka elämä tarjoaa yllättäviä käänteitä ja jyrkkiä

alamkiäkin. Haasteita ja murheita. Niitähän mahtuu jokaiseen vuoteen,

koska elämä. Pyrittään pitämään mieli kuitenkin positiivisena ja otetaan

vastsaan se mikä tulee. Olen itse kova murehtimaan etukäteen ja koetan

hokea itselleni, että siinnä ei ole mitään järkeä. Tämän eteen yritän 

tehdä töitä ja tottahan se on, että yleensä kaikella on tarkoituksensa ja

mahdottomaltakin tuntuvat asiat järjestyvät yleensä parhainpäin.

Vuoden 2019 viimeinen päivä oli varsin kaunis auringonpaisteineen

ja pikkupakkasine. Käytiin pienmpien kanssa ulkoilemassa ja hakemassa

punaiset posket luontopolulla. Nyt aletaan valmistella iltaa ja odotella

ystäväperhettä kylään. Heidän kanssa vastaanotetaan uusi vuosi 2020.

Nyt on aika kiittää teitä rakkaat lukijat kuluneesta vuodesta ja iso

kiitos myös yhteistyökumppaneilleni! Vuosi piti sisällään mitä mukavampia

yhteistyökuvioita ja olen kiitollinen, että voin tehdä näitä somehommia

vastapainona päivätyölleni. 

Mitä kauneinta ja parhainta Uutta Vuotta 2020!

 

Rakkauden täyteistä Joulua!

Jouluaattoaamu ja uunista leijaileva kinkun tuoksu. Pienet nukkuivat 

keittiön puusohvalla kinkkuvahteina. Epäilemättä ihana paikka nukkua.

Pienin nukahti aiemmin ja tuumasi juuri ennen nukkumaan menoa, kuinka

ihana on kerran vuodessa nukahtaa keittiöön kynttilöiden loisteessa. Ja

kuinka mukava sieltä on herätä aattoaamuna ja kömpiä sohvalle katsomaan

joulusia lastenohjelmia. Joulupukin kuumalinja on jo omasta lapsuudesta

mukana kulkenut joulun perinne. Nytpä riisipuuron keittoon.

Lapsen lailla jouluun kulje,
kuusen luona silmät sulje.
Muista joulut entiset
– tiedän että hymyilet.

Nyt on aika sammuttaa läppäri ja rauhoittua jouluun. Lämpimän kodin

ja rakkaiden ihmisten ympäröimänä. Nautitaan tästä.

 

Mitä ihaninta joulua!

Itsenäisyyspäivänä

Moikat Itsenäisyyspäivän iltaan! Ja onnea 102- vuotiaalle Suomelle.

Olen täällä vollottanut silmät päästä, kun katsoin Lupaus leffan telkusta.

Herkkikselle itkupillille nuo sota-ajoista kertovat leffat menevät kyllä niin

tunteisiin. Tuossa perheen miesväki lainasi myös uuden Tuntemattoman

sotilaan ja meinaavat sen katsoa illan myötä. Saapa nähdä maltanko mä

katsoa. Muistan, että mummu aikoinaan kertoi juttuja lapsuudestaan

jolloin oli sota. Hän oli tuolloin hyvin pieni, mutta muisti hyvin niitä

tunnelmia jollaista silloin oli. Ei voi edes käsittää miten järkyttävää

aikaa se oli. Ja tämä kiitollisuus, että me saadaan asua täällä pääosin

turvallisessa suomessa.

Mites teidän Itsenäisyyspäivä on sujunut? Mä nautin pitkästä 

viikonlopusta, johon haluan mahtuvan paljon jouluhommia ja lepoa. Me

 ollaan aina perinteisesti pidetty näin itsenäisyyspäivänä piparitalkoot,

mutta tänään käytiinkin mummulassa leipomishommissa kun mummu

sinne lapset kutsui. Olipa ihana serkkujengi pöllyttämässä jauhoja ja

syntyi toinen toistaan söpömpiä pipareita. Miten ihana, kun on mummu

joka pyytää ja jaksaa aina suurella sydämellä olla noiden pienten kanssa.

Näistä jää niin ihania muistoja lapsille <3

 

Amarylikset ilahduttavat näin joulunalla. Ovat ne kauniit ja niin näyttävät

kukat jo ihan tuollainen yksittäinenkin amaryliksen oksa. Nyt alan vielä

poristelemaan piparitaikinaa huomiseksi, joten huomenna myös meidän

koti saa ihanan tuoksun ja jouluiset peltipurkit täytettä joulun herkuista.

Tunnelmallista Itsenäisyyspäivän iltaa!

 

Tunnetiloja laidasta laitaan

Iltaa! Ihanaa, kun viikonloppu on ovella. Se paras tunne on perjantai

iltapäivällä, kun mahat on täynnä nopeasti laitettua ruokaa ja saa heittäytyä

sohvalle kahvikupin kanssa tunnelmavalojen hämyssä. Tänään palkitsin

itseni tympeän viikon päätteeksi ekalla konvehtirasialla ja vitsi miten 

hyvälle maistui! Tämä viikko on pitänyt sisällään monenlaisia tunnetiloja.

Niin huolta, pelkoa ja epävarmuutta. Mutta myös kiitollisuutta ja iloa.

Keskimmäisen lapsen kanssa ollaan jouduttu viettämään hetkiä sairaalassa

kovan mahakivun vuoksi jota selviteltiin. Onneksi, kaikeksi onneksi

testitulokset olivat kunnossa ja kivun syy jäi vähän epäselväksi. Ehkä

sitten vain jokin epätyypillinen ja hurja massupöpö. Toivotaan, että

oireet ei uusiudu. Kyllä se pelko oman lapsen puolesta vain on hurja.

Useat, niin useat kerrat on ollut tämän blogin takaa oleva äiti ja perhe

mielessä, kun heidän perhettä kosketti se kamalin tilanne melkeimpä

mitä voi olla. Oman pienen vauvan vakava sairaus. Aivan ihana blogi

ja niin taitava äiti ihan jokasaralla. Käykää ihmeessä kurkkiin.

 

Mutta tämmöiset pikaiset moikat täältä. Mä valmistaudun parhaillaan työpaikan

iltajuhlaan. Siis ihan huippua tälläytyä vähän normaalia enemmän ja lähteä ulos.

Mua on siunattu useilla ihanilla ja läheisiksi tulleilla työkamuilla. Joten silirimpsis

ja tämä mamma lähtee juhlimaan!

Rentoa viikonloppua!

 

Talven ihmemaa

Marraskuu on tarjoillut silmiä hivelevää kauneutta ulkona. En muista 

nähneeni toista tämän kaltaista marraskuuta koskaan. Talvinen maisema

tuli kerta heitolla pakkasen myötä ja voi miten kaunista ulkona on ollut.

Pakkasen kuorruttamat puut ja pieni hentonen lumikerros. Myös aurinko

on näyttäytynyt monesti ja tuonut valoa vuoden synkimpään kuukauteen.

Nämä kauniit hetket oli käytävä ikuistettua viime viikon lopulla ihan

vain muistoksia itselle ja omaksi iloksi. Pieni hetki venevajan laiturilla

sai mielen rauhoittumaan ja tuo luonnon kauneus on jotain niin kaunista. 

Näitä kuviakin katsellessa saa niin rauhallisen mielen.

Pian taitaa tämä talven ihmemaa olla enään muistoissa. Voi miten ilolla

sitä pitäisi tämän näkymän. Musta ja vetinen marraskuu ei ole ollenkaan niin

hyvä vaihtoehto. 

Mitä ihaninta illan jatkoa!

 

Vuosi 2018

Vuoden viimeisinä päivinä tulee mietittyä kulunutta vuotta ja sen tuomia

asioita. Päällimmäisenä juuri loppuvasta vuodesta jäi mieleen mukava fiilis.

On eletty perusarkea kiireineen, harrastuksineen ja töineen. Syksyä helpotti

kovasti mun lyhempi työaika osittaisen hoitovapaan ansiolla. On rakastettu,

riidelty, iloittu, nautittu, stressattu. On itketty ilosta, surusta, väsymyksestä

ja riittämöttömyydestä. Nautittu meidän perheestä, kodista ja läheisistä.

On ihana kun on koti, ihana levähdyspaikka kaiken juoksun keskellä. 

Vuoteen mahtui paljon  salibandya, esikoisen haaveiden toteutumista ja 

intohimoa lajiin. Tehtiin muutama mukava reissu mm. Toukokuussa käytiin kaksin

 Prahassa, kesällä vietettiin vajaa viikko Tukholman lähistöllä ja testattiin Airbnb 

ja majapaikka oli mielettömän upea talo lähellä Tukholmaa. Tästä pitikin silloin

tehdä oma postauksensa (omistajan luvalla) mutta se sitten jäi. Näiden reissujen

lisäksi ollaan reissattu kiitettävästi suomessa yhdistäen pelireissut ja jonkin

asteinen lomamatka samalla. Niin ja kävinhän minä myös elämäni ensimmäisellä

pressimatkalla Tukholmassa Elloksen vieraana. Se reissu olikin upea kokemus!

 Unohtamatta tokikaan sisustussiskojen reissuja, jotka ovat aina luxusluokan

 reissuja <3 Esikoinen siirtyi yläkouluun, kuopus aloitti koulun ja kymppivee

 meni jo nelosluokalle. Koostin tänäkin vuonna kuvakollaasit kuluneesta vuodesta.

 Tänä vuonna jouduttiin myös luopumaan. Luopumaan rakkaasta mummusta,

 joka pääsi papan viereen pilvenreunalle. 

Niin ja mitä 2018 vuoden säät olivat niin mieleen jäivät kaikki vuodenajat

sellaisina kuin niiden kuuluisikin olla. Kirpasakka ja reilu luminen talvi, ihanan

lämmin ja kaunis kevät. Pitkä, kuuma kesä ja todella kaunis sekä pitkään

kestävä ruska-aika. Neljä vuodenaikaa, joista olen kiitollinen.

Kiitoksien aika on teille rakkaat blogini lukijat. Kiitos, kiitos niin kovasti

että olette kulkeneet mukanani. Toiset jo lähes siitä saakka kun blogia aloittelin

ja myös uudemmat lukijat. On aina ilo saada teiltä kommentteja tänne blogiin

kuin myös mailitse, Instagramissa tai Facebookissa. Vuodesta toiseen tämä

tuntuu mukavalta, vaikka väliin bloggaamiselle aikaa ei niin paljoa jää. Tämä

on kuitenkin omanlainen henkireikä mulle ja niin mukavaa vastapainoa mun

päivätyölle. Ja teidän vuoksi tämä on juuri niin mielekästä. Toivon blogini/

somekanavien sisällön olevan teille myös pieni arjen henkireikä, jossa voitte

piipahtaa katselemassa/lueskelemassa ja ehkä myös inspiroitumassa. Toivon

sen tuovan hyvää mieltä ja iloa arkeen. 

 

Toivon niin paljon lempeyttä vuodelle 2019 ihan meille jokaiselle. Pitäköön

tuleva vuosi sisällään niitä asioita, jotka tuovat iloa ja onnea. Vaalitaan sitä

hyvää mitä meillä on ja nautitaan niistä hetkistä, arjen pienistä jutuista jotka

ovat niin kovin arvokkaita.

Tuhannet kiitokset myös kaikille tämän vuoden yhteistyökumppaneille <3

 

Mukavaa Uudenvuodenaattoa ja hei pitäkää hatuistanne kiinni jos ulos

menette, sillä on luvattu ihan todella kovaa myrskyä illalle. 

 

Kaunis lokakuu

Huomenet. Lokakuu on pian puolivälissä ja on varsin merkillistä herätä sunnuntai

aamuun, kun lämpömittari näyttää ulos +15 astetta. Päivälle on luvattu meillepäin

jopa +18 astetta lämmintä. Hui! Eli varsin ihanat ulkoilusäät. Mutta kyllä toki pistää

mietityttämään mitä nämä lämpötilat tekevät kasveille, jotka on hiljalleen alkaneet

lepotilaan odottelemaan talvea. Ja muuttolinnut, mahtaa heilläkin olla pää sekaisin

koska lähteä pakkasia pakoon. Mutta joka tapauksessa aamu on ollut valtavan

kaunis. Ja ikkunasta ulos katsellessa ei voi kuin huokailla noita upeita värejeä. 

Innoittipa tuo ruska tarttumaan kameraan ja ikuistamaan nämä hetket. Vaikka onhan

piha aika karun näköinen ja työmaa siellä odottelee haravoinnin merkeissä. 

Mutta nämä värit, ai että! Saavat kyllä hymyn entistä herkemmin huulille.

 

 Eilen saatiin neidin synttärit juhlittua ja juhlaväkeä riitti koko päiväksi. Sankari

oli onnellinen. Tänään olen erityisen onnellinen siitä, että kokoonnumme pitkästä

aikaa mummulaan (vanhemmilleni) kaikkien sisarusten sekä lasten kanssa. Aivan

ihanaa, sillä nämä hetket ovat niin harvassa. Mummulan täyttää tänään iloinen meno

ja meininkin, yhteiset jaetut hetket. Ja isovanhempien herkkuruuat. Mikä sinut 

saa tänään onnelliseksi? Pienet asiat ovat niitä onnenjyväsiä arjessa. 

Suloista sunnuntaita ja onnellisia hetkiä!