Maaliskuun kolmas, virallisesti kevät on viimeinkin täällä. Vaikka kyllä jo
Helmikuussa mieli oli useamman kerran keväisen kepeä. Ei malttaisi odottaa
lumien sulamista ja puiden puhkeavia silmuja. Lämpimiä päiviä ja tulppanien
nousua kukkapenkistä. Mutta kaikki aikanaan. Lähdin tänään aikaisin aamulle
luontoon nauttimaan auringonpaisteesta ja kyllä aurinko lämmittikin jo niin
kovasti poskipäitä. Tuon lämmön huomasi metsätiellä, johon aurinko ei vielä
päässyt paistamaan. Siellä kirpsakka -10 asteen pakkenen nipisteli poskia.
Huomaatteko te sään vaikuttavan mielialaan? Itse tämän todellakin huomaan.
Jos eilisen harmaan kolea päivää vertaa tähän päivään niin ero on kyllä iso.
Eilinen meni jotenkin vetelehtiessä ja tänään kun sai auringonpaisteeseen
herätä niin tunnelmat olivat aivan erinlaiset. Ai että nautin! Ja olen saanut
myös nauttia pitkään lomalle ostamistani kukkasista, jotka ilahduttavat
edelleen keittiön pöydällä. Ihan noin vetreänä kimppu ei toki enään ole
miltä se kuvissa näyttää, mutta melkein.
Tiedättekös, sain muuten pari Mårbackan pelargoniaa näköjään selviämään talven
yli. Nostin ne syksyllä varastoon ja olen ehkä kerran pari muistanut kastella
talven aikana, mutta niin vain ne heräilivät henkiin kun toin ne sisälle valoon.
Tuolla porskuttelevat (ainakin toistaiseksi) oikeinkin elinvoimaisena kodinhoito-
huoneen pöydällä. Koskahan niille muuten täytyy mullat vaihtaa? Pieniä
onnistumisen iloja nämä.
Mutta nyt takaisin pelikentille. Piipahdettiin pikaiseen kotona pienempien
harkka ja synttärikuskausten välillä.
Mukavaa iltaa!
Tänään juuri katselin nuorimmaista nukuttaessani makkarin ikkunasta kirsikkapuuta auringonpaisteessa ja ajattelin että kohta tuokin kukkii... :)
VastaaPoistaAjatella, ei siihen kauaa mene ❤
Poista