5. lokakuuta 2019

Syysaamu


Huomenet! Niin syyskuu meni ja lokakuu on otettu vastaan. Viikolla
mietin useamman kerran, että olisi ihana ehtiä postaamaan blogiin. Mutta
en vain millään ehtinyt ja näin arki on jälleen vaihtunut viikonloppuun.
Metatyötä saa ihan huolella tehdä, ihan kokoajan. Voi saadappa vähän
lisämuistia. Jatkuvasti sellanen ärsyttävä olo, että onko jotain unohtunut.
Luin juuri hyvän jutun liittyen äitien metatyöhön, kun tuli kaverin kanssa
aihe puheeksi. Vaatimuksia ja muistettavaa on vaikka kuinka enkä yhtään
väitä etteikö se väsyttäisi. Mutta on tärkeää, että tulee myös niitä hetkiä
arjessa ettei tarvitse miettiä yhtään mietään. Eilen illalla oli just sellainen
olo. Kun arkipäivien muistettavat ja tehtävät oli tehty, miesväki lähti
peliin ja me tytöt vietettiin kaksinaikaa sohvalla mussuttaen pullaa, jota
nopsaan leipasin töihin jälkeen. Kiitos viiikonloppu kun tulit ja toit myös
 mukanasi aurinkoa, jota on aamusta saakka saatu ihastella. Ja niin kauniita
on tuo auringon tuoma valo ja varjot. Ja miten kaunista on ulkona, kun
puut suorastaan hehkuvat syksyn upeissa väreissä aurinkoa vasten!











 
Tässä hörpin kolmatta kuppia kahvia. Ihastelen ympärillä olevia kukkia,
joita on ripoteltuna ympäri taloa. Keittiössä kukkii vielä ulkoa sisälle tuotu
pelargonia ja olohuoneessa pari kaunista leikkokukkakimppua. Viikolla
vanhenin jälleen vuodella ja siitäpä tuo kukkaloisto, jota voi ihastella
useammassa huoneessa. Viikonloppu täyttyy touhusta ja poikien peleistä.
Pienempi lähti pelireissulle aamulla ja isomman pelejä päästään kannustamaan
täällä kotikonnuilla tänään ja huomenna. Sehän se mukavaa on! Callunat
ovat odottaneet monta viikkoa ruukutusta ja jospa ne ehtisi viikonlopun
aikana laittaa. Ja jospa ehtisi myös kesäisiä tekstiilejä viimein vaihtaa
pois. Mutta nyt kuitenkin taidan katsella pari jaksoa Sykettä. Pitäähän
sitä huiliakin viikonloppuun mahtua eikös niin?

 Leppoista viikonloppua!

 

4 kommenttia: