Ystävänpäivä

Heippa ihanat! Kuinka siellä on ystävänpäivä sujunut? Kuuluuko teidän ystävän-

päivään jotain extraa ehkäpä kavereiden, rakkaan tai lasten kanssa? Ylläreitä kun

rakastan järkätä ja ihan kaikki juhlapäivät tuntuvat arjen keskellä niin kivoilta,

joten kurvasin Arnoldsin kautta kotiin. Jokaiselle oma sydändonitsi ja olihan täällä

väki innoissaan. Sen verran hoppu tuli vain kokkaamisen ja harrastusten kanssa

(kiitos normaalin työajan),että donitseista ehtivät maistella yhden suullisen verran. 

Mutta mikäs sen kivempi on harkoista kotiin palata, kun tietää tuoreen donitsin 

odottavan. Isäntä lähti kuskin hommiin ja palatessaan saa tulla suoraan 

kahvipöytään,  jossa on kattaus kahdelle kera kynttilöiden <3

 

Ystävänpäivähän on joka päivä, mutta tehdään tästä virallisesta ystävänpäivästä

ihana. Pussataan ja halataan vähän normaalia enemmän , eikös :)

Ihanaa ystävänpäivää just sulle ja kiitos kun vierailet <3

 

Inspiksen iskiessä

Huomenet makoisten yöunien jälkeen! Tai voikohan tässä enään huomenia 

toivottaakkaan, sillä sisäinen kello herätti jo 6.15. Paras tunne herätessä, kun

tajusi ettei tarvii lähteä töihin. Köllöttelin tovin ja kadoksissa ollut sistusinspis

näytti nostelevan päätään, sillä ideoita alkoi puskea mieleen. Noin puoli tuntia

myöhemmin olikin jo yksi tilaus näpytelty, minkäs sille voi jos inspis iskee ;)

Vaikka sitten aamutuimaan lauantaiaamuna :D Eikö sillon täydy heti toimia.

Kaikki varmasti tietävätkin, että rakastan aamun hetkiä kynttilän valossa. Kun

itse on täynnä virtaa ja hiljainen talo. Kun väki alkoi heräilemään ja isännän

kanssa juotiin yhdessä aamukahvit yhdeksän jälkeen niin oli jo valoisaa. Niin

valoisaa, että pystyi nappaamaan muutaman kuvan kodin aamutunnelmista.

 

Viikonloppuna kahvi juodaan aika usein vaahdotetun maidon kanssa. Ainakin

silloin jos ei ole tiukka aikataulu pelireissulle lähdössä. Ikean parin euron maidon-

vaahdotin on oiva väline ja lämmin maito vatkautuu nopeasti vaahdoksi. Ja 

tuohan tuo extraa ihanaan kahvihetkeen. Elämän pienet ilot ja nautinnon aiheet.

Meillä kuuluu parhaillaan niin kutkuttavan ihana nauru tyttösen kammarista.

Hän sai illalla extempore naapurin tyttösen yökylään ja sekös oli hauskaa. Noi

yökyläilyt itsekin muistaa kultaisena lapsuudesta. Itse olin aika isoksi saakka kova

ikävöimään kotiin jos olin yökyläilemässä ja niin näyttää olevan tuo meidänkin

tyttönen. Jos lähtee mummulaankin yökylään (joka on hyvin tuttu paikka) tihrustaa

kyyneleitä jo lähtövaiheessa kuinka on äitiä ikävä. Vaikka siinnä vaiheessa vielä

yhdessä oltaisiin <3

 Mitäs teidän viikonloppuun kuuluu? 

 

Oikein leppoista päivää just sulle! 

 

Sekavat ajatukset

Kiitos perjantai kun tulit <3 Tänään tuntui erityisen hyvältä tulla töistä

kotiin, kun siellä oli koko perhe vastassa. Laitoin porkkanapiirakan paistumaan

esikoisen toiveista ja tulppaanit maljakkoon. 

Vaikka viikonloppu on edessä ja sen puolesta mieli kevyt kun saa huilia, mutta

 toisaalta mieli on hyvin levoton ja sekava. Eilen töiden huiskeessa katsoin 

puhelintani ja sinne oli ilmestynyt mieheltä viesti. Eikä mikä tahansa viesti vaan

 viesti, jossa oli linkki Ylen sivuille ja otsikkona koulu-uhkaus Kokkolassa. Kädet 

täristen avasin tuon linkin sydämen hakatessa niinkuin tulisi rinnasta ulos. Tämä 

uhkaus tuli liian lähelle, aivan liian lähelle. Mielessä pyöri tuhat ajatusta eikä 

wilman kautta ollut vielä tuossa vaiheessa tullut mitään tiedotetta. Onneksi melko

 pian poliisit olivat saaneet asian selvitettyä ja kerrottiin, että todellista uhkaa ei ollut. 

Työpäivä jatkoi kulkuaan ja selvisin työpäivästä. Illalla saunassa pysähdyin jälleen 

ajattelemaan asiaa. Miten turvaton olo iskikään. Mitä ihmisille on tapahtunut?

Miten porukka ja maailma on näin seikaisin kun tämmöisiä ja kaikkea muutakin

ikävää pääsee sattumaan jatkuvasti? Voiko enään missään olla oikeasti turvassa ja

miksi viattomat lapset/nuoret joutuvat uhreiksi? Sanotaan, että pelolle ei saa antaa

 valtaa. Mutta minä kyllä pelkään, pelkään mitä seuraavaksi tapahtuu. Kaikkien

tapahtuminen jälkeen esimerkiksi matkustellessa jännitän olla lentokentillä

tai julkisissa kulkuvälineissä tai paikoissa jossa on paljon ihmisiä. Huomasin

tämän viime kesänä kesälomareissulla Tukholmassa. Kuinka tarkkalin ylipaljon

ympäristöä ja mikä paniikin tunne iski vanhassa kaupungissa, kun sinne säntäsi

lauma poliiseja. Muistan kuinka otsalle nousi hikikarpalot ja tunne, että nyt

täytyy täältä päästä pois. Onneksi tuolloin oli kysymys vain jostain pienestä

mekkalasta. Tuossa hetkessä täytyi vain koittaa pysyä tyynenä, ettei tartuttaisi

pelkoa lapsiin. Eilisestä tapahtuneesta lapset olivat yllättävän tyynenä. Mutta

itsellä oli kyllä ajatus, että voiko lapsia päästää kouluun ja uskaltaako tässä

kukaan liikku enään mihinkäänpäin. No juu, eipä sitä kotiinkaan voi 

jäädä pelkäämään.

Muutama päivä sitten kirjoiteltiin myös siitä, että lasten ja nuorten mielenterveys
ongelmat on lisääntyneet ihan huimasti. Älylaitteiden/pelaamisen/somen tuomaa 
ahdistusta? Todella mielenkiintoinen aihe. Ja niin tuttu aiha ihan jokapäivä täällä
kotona. Ei helppoa, ei todellakaan vetää rajoja. Kaikki muutkin on somessa ja
sielläpä ne tuntuu enemmän viettävän porukalla aikaa mitä livenä.

Nyt täytyy koittaa virittäytyä leppoisempiin ajatuksiin ja tunnelmiin. Oli

pakko käydä avautumassa, sillä niin paljon on aihetta täytynyt tänään pureskella.

PEACE!

Runeberginpäivää

Heipsun! Ja herkullista Runeberginpäivää! Vuosien varrella runebergintortut

on alkaneet maistua myös meidän perheessä. Vuokaversiona torttu on helppo tehdä

ja tämmöinen (kuva parin vuoden takaa) lähti juuri uuniin esikoisen toimesta.

Taas kiittelen kotitalousläksyjä! Kirjottelin vuokamallin runebergintortun ohjeen

blogiin pari vuotta sitten. Kylläpä meidän keittiössä olikin vaaleaa tulloin 

valkoiseksi maalatun ruokapöydän ansiosta! Mutta hei nyt keittelen kaffet

runebergintortun kaveriksi ja sitten kutsuukin illan kuskinhommat.

Lumimyräkkää paossa

Iltaa! Hui ettehän ole hautautuneet lumeen? Ihan järkysti sitä täällä ainakin

sataa. Kertaalleen oon käynyt lumet pukkimassa ja kyllä iski tympiin, kun urakan

sai valmiiksi niin lähes samanmoinen kerros oli jo satanut uutta. Noh mutta tykkään,

että toi lumenluonti on kyllä hyvää hyötyliikuntaa. Lumikinokset on vaan jo niin

 korkeat, että on aikas kova homma saada se lykitty lumi kasojen päälle. Tässä 

välissä laitettiin takkaan tulet ja sytytettiin kynttilät. Tultiin pakoon lumimyräkkä. 

Ajateltiin pienten kanssa katella leffa ja paistaa vielä illan päälle köyhiä ritareita 

pelireissulta kotiutuville. Jotenki noi köyhät ritarit on ihan unohtuneet. Onko köyhät 

ritarit teille tuttuja? Tuo herkku oli lapsuudessa suosittu ja äiti paistoi ihan parhaat 

ritarit. Tuohon aikaan ranskanleipää, josta meillä ritarit paistetaan oli usein
 tarjouksessa 3kpl/kymmenellä markalla. Vitsin markka-ajastakin on jo pitkä tovi!
 Kuinkas kauan eurot on nyt ollutkaan jo käytössä? Sillon tuntui aivan mahdottomalta
 ajatukselta muka oppia euroihin, mutta eipä ole enään vuosiin tullut ajateltuakaan
 hintoja markkoina. On hinnat kyllä todella paljon kallistuneet eurojen myötä.

Helmililja aukaisi nuppujaan, sipulikukat tuovat kevättä lähemmäksi. Enään

ei malttaisi odottaa kevään tuloa. Ja lumen tulo riittäisi todellakin nyt, vaikka varmasti

vielä monet kerrat lunta sateleekin. Tilasin tuon kuvissa näkyvän pitsitorkkupeiton

Annolta -70% alesta. Ihastelin tätä jo aiemmin, mutta onneksi en silloin tilannut.

Suloista sunnuntai-iltaa!

 

Oi ihanat jaloleinikit

 Moikkis! Vitsit miten nopeasti sitä tulee mökkihöperöksi, kun muutaman

päivän saa/joutuu lepäillä flunssanpöpöjä pois. Tylsyys meinaa vallan iskeä, 

vaikka lepo on parasta lääkettä flunssalle. Levotonsielu mikä levoton sielu.

Mutta tänään oli niin mahtis tunne aamulla lähteä pikkupyrähdykselle samalla

kun vein lapsia säbätreeneihin. Ajelin uudelle kirppikselle (nimeltään Aikakone),

 joka on avattu Kokkolaan aika vasta. Kirppis sijaitsee Heinolan alueella, entisen

Erkinhallin paikalla. Olipas siellä siistiä, tilavaa ja tosiaan paljon myytävää

tavaraa. Tein muutaman hyvän vaatelöydön edukkaasti. Viikonloppukukkaset

oli myös haettava ja löytyipä noita kauniita jaloleinikkejä, jotka ovat siis niin 

kauniita. Ostin lisäksi kimpun valkoisia tulppaaneja niiden kaveriksi. Kyllä

noilla kaunokaisilla jos joilla lähtee viimeisetkin flunssanrippeet, niin luulisi.

Tänään oli muuten mukava herätä kahdeksan aikaan, kun vikkujnan takaa 

näkyi valoa. Ja iloiseksi teki myös raitisilma, pieni kävelylenkki ystävän kanssa

Helmikuun aurinkoisessa pakkassäässä.  Tämmöiset pikaiset viikonlopun toivotukset 

meiltäpäin. Nyt riennetään kannustamaan salibandykentän äärelle. Loppuilta

hölläillään ja tehdään jotain hyvää ruokaa, mutta mitä se olisi?

Rentoa päivää!

Keittiökalenteri diy

Ihan just saadaan sanoa heipat tammikuulle ja toivottaa tervetulleeksi talven

viimeinen kuukausi. Tammikuu on kulunut nopeasti ja kuukausi on sisältänyt juuri

sitä talven tunnelmaa mitä kuuluukin. Kipakkaa pakkasta, lunta ja kauniita maisemia.

Takkatulta, villasukkia, kynttilöitä, arjen tuomaa menoa ja meininkiä. Ja nyt se

toi mukanaan myös jonkinmoisia flunssanpöpöjä, kurkku- ja mahakipupöpöjä.

Mutta nyt otsikkoon.. eli arjen kuulumisista keittiökalenteriin. 

Tänä vuonna koklattiin ostaa tälle vuodelle pöytämallin perhekalenteri, johon isketään

 ihan kaikki menot ja muistettavat asiat ylös. Isäntä on jo monta vuotta ehdotellut 

sähköistä kalenteria, mutta vielä en siihen ola taipunut. Sen kalenterin pitää olla 

helposti kaikkien nähtävillä. Kaipasin pöytäkalenterin lisäksi myös seinäkalenterin

 ja viimein toteutin jo sen mitä olen useampana vuonna ajatellut eli omista kuvista

tehty kalenteri. Aika ja sinni ei riittänyt tekemään kalenterikalenteri mallista,

mutta tämän sai näpäkästi aikaiseksi. Keittiökalenterin paikka löytyy jääkaapin

ovesta ja siitä on helppo katsoa missä päivässä ollaan menossa.

 

 Sellainenpa kalenteri vuodelle 2019. Valokuvia kertyy vuosittain aikas paljon,

joten ihan hupaisaa hommaa on niitä käyttää myös tällaiseen. Tein kalenterin

smartphotolla ja hintaa sille jäi posteineen vajaa kymppi. Samassa paikassa oon

teettänyt myös joulukortit, siellä on kivasti eri vaihtoehtoja. 

Täällä alkoi esikoinen pitsan tekoon, oi että tykkään noista kotitalousläksyistä!

Viikonloppu on just ovella ja se on aina kiva!

Mukavaa iltaa!